• Luken tutkimus: Metsien monimuotoisuus- ja ilmastohyödyt kansalle työllisyyttä tärkempiä

    Kansalaiset ovat valmiita korostamaan ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelua työllisyyden kustannuksella, kertoo Luonnovarakeskuksen tutkimus.
    Kansalaiset toivovat luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja edistävää politiikkaa, kertoo Luken tutkimus.
    Kansalaiset toivovat luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja edistävää politiikkaa, kertoo Luken tutkimus. Kuva: Jarno Mela
    Metsä|Metsäpolitiikka
    26.6.202314:53
    Henna Lääveri

    Kansalaiset arvostavat enemmän metsäluonnon monimuotoisuutta ja metsien hiilinielua kuin metsäsektorin työpaikkojen tuomia hyötyjä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus.

    Kyselytutkimukseen vastasi 2 000 henkilöä.

    Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten arvostuksia kansallisen metsäpolitiikan vaihtoehtojen välillä.

    Yksilöiden välillä havaittiin huomattavia eroja muun muassa siinä, millaista metsäpolitiikkaa he kertoivat haluavansa.

    ”Tutkimus osoittaa, että kansalaiset ovat valmiita korostamaan ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelua työllisyyden kustannuksella.” Erkki Mäntymaa

    Luken mukaan vastaajista tunnistettiin viisi suhteellisen samansuuruista metsänhoidon tavoitteisiin eri tavalla suhtautuvaa ryhmää. Ryhmät nimettiin seuraavasti: nykypolitiikan kannattajat, maksimihyötyjät, luontokadon vastustajat, heikkenemisen vastustajat sekä ne, jotka eivät arvostaneet metsäsektorin työpaikkoja.

    ”Nykypolitiikan kannattajissa oli keskimääräistä enemmän vanhempia henkilöitä ja miehiä, mutta vähemmän yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita. Maksimihyötyjissä ja luontokadon vastustajissa taas korostui kaupunkilaisten sekä yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus,” sanoo tutkija Erkki Mäntymaa.

    Luken mukaan tukimuksen tulokset ovat samansuuntaisia monien kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten kanssa.

    ”Tutkimus osoittaa, että kansalaiset ovat valmiita korostamaan ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelua työllisyyden kustannuksella,” Mäntymaa toteaa.

    Tutkimuksen taustalla on Luken mukaan ajatus, että metsien erilaisilla hoitotavoilla voidaan vaikuttaa metsien kasvunopeuteen ja puun määrään, niiden kykyyn sitoa hiiltä ilmakehästä puuainekseen ja maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöjen laatuun sekä jokaisenoikeuksien myötä kansalaisten virkistyskäyttöön ja viihtyvyyteen.

    Tutkimuksen tulokset tarjoavat poliittisille päättäjille taustatietoa tavoitteiden yhteensovittamisessa. Huomattavat erot ihmisten mieltymyksissä on otettava huomioon, kun pyritään löytämään tasapaino ristiriitaisten tavoitteiden välillä.

    Lisää aiheesta
    • Malminetsintä on uuden luonnonsuojelulain nojalla kielletty kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan. Kuvassa Teijon kansallispuisto.

      Luonto | Luonnonsuojelulaki uudistuu: Vahvistusta luontotyyppien suojeluun ja mahdollisuus ekologiseen kompensointiin

    • Laakson pohjalta kasvaa siellä täällä komeita haapoja, joiden uurteisia tyviä koristaa sammal. Kuollessaan ja kaatuessaan ne tuovat arvokkaan lisän Limbergin runsaaseen lahopuustoon.

      Luonto | Limbergin laakso on kääpien, sammalten ja lahopuun valtakunta ‒ Suurin osa alueesta on kasvanut koskemattomana vuosikymmeniä

      Tilaajalle
    • Lahopuun ylläpitäminen ja lisääminen talousmetsissä oli yksi esitetyistä käytännön toimista monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi.

      Metsäpolitiikka | MTK:lta ja SLC:ltä maistiaiset monimuotoisuuden tiekartasta - tutkimustiedolla mallivaihtoehtoja

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin