Tasainen meno olisi pääomavaltaiselle metsäkoneyritykselle paras vaihtoehto, yrittäjät sanovat. Kuva: Kari Salonen
Metsäkoneyrittäjien tilanne kääntyi huonompaan suuntaan: ”Yrittäjien mukaan käänne raju ”
Flunssa iski metsäteollisuuteen ja rakennusyrityksiin. Nyt myös koneyrittäjät yskivät.Tilaajalle
”Nyt koneyrittäjät saavat hakata jotain puutavaralajia, muttei toista. Siinä on etsiskelemistä, mistä löytyy sopivat työmaat”, kuvailee tilannetta Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Kuva: Pentti VanskaParin työllisyydeltään hyvän vuoden jälkeen koneyrittäjien tilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan, arvioi Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
”Kesälomien jälkeen on tullut aikamoinen käännös huonompaan. Teollisuuden talousluvut toiselta neljännekseltä olivat jo huonoja ja ennakoivat heikkenemistä. Nyt yrittäjiltä tulleiden viestien mukaan käänne on ollut raju.”
Jaakkola on hieman ihmeissään, sillä vielä keväällä metsäyhtiöt vannottivat yrittäjille, että ”onhan teillä kuskeja, kun hommat loman jälkeen lähtevät käyntiin”.
Koneyrittäjien tuoreen kyselyn mukaan yli puolet ennakoi koneiden käyttöasteen heikkenevän loppuvuotta kohden. Lomautuksia tai irtisanomisia ei silti juuri kukaan aio tehdä, Jaakkola kertoo.
Viime viikolla tosin Metsälehti uutisoi (6.9.), että Suomen suurin puutavaran kuljetusyritys, viitasaarelainen Kuljetus Villman joutuu ensimmäistä kertaa historiassaan lomauttamaan kuljettajiaan, koska sekä Äänekosken biotuotetehdas että läheinen saha ovat rajoittaneet puun vastaanottoa.
Lisää huolta ovat aiheuttaneet uutiset rakennusteollisuuden konkursseista. Jaakkolan mukaan tilanne ei voi olla heijastumatta myös puunkorjuuseen. Tosin kotimaan kysyntä on vain vähemmistöosa sahatavaran menekistä ja siten tukin kysynnästä.
Lapualaisen JP Metsäkoneurakointi Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Jorma Hirsimäki vahvistaa, että työt ovat vähenneet.
”Nyt on haastava aika, koneiden pitäisi pyöriä, mutta hakkuumäärät ovat pudonneet kolmanneksen.”
Tasainen meno olisi pääomavaltaiselle yritykselle paras vaihtoehto, kymmenen korjuuketjua työllistävä Hirsimäki sanoo.
”Kovat vaihtelut kurittavat.”
Kuitupuuta näyttää ainakin täällä olevan tienvarsien varastoissa riittävästi.”
”Tukkipuolella sahat rajoittavat nyt puun käyttöä. Sellupuun osalta vaikuttaa taas varastotilanne. Kuitupuuta näyttää ainakin täällä olevan tienvarsien varastoissa riittävästi”, Hirsimäki toteaa.
Myös kiteeläisen Toropainen Oy:n toimitusjohtaja Timo Toropainen on pannut merkille, että tukin kysyntä on laskenut, vaikka heidän yrityksellään on toistaiseksi ollutkin hyvin töitä.
”Yhtiöt ovat perinteisesti olleet kesälomien jälkeen kiivaasti tukkien perässä, kun varastoja on haluttu kasvattaa. Nyt lopputuotteet eivät mene kaupaksi parhaalla mahdollisella tavalla.”
Toropainen ounastelee puolen vuoden tai vuoden hiljaisempaa kautta.
Useissa metsäkonealan urakointisopimuksissa on polttoaine-ehto, joka tasaa hinnanmuutosten vaikutuksia kustannuksiin. Kuva: Rami MarjamäkiMetsäkonealan konekustannukset kohosivat viime vuonna lähes 14 prosenttia. Eniten nousivat korkokustannukset, 365 prosenttia. Myös koneiden hintoihin tuli liki kahdeksan prosenttia lisää.
Polttoaineiden hinnannousun negatiivista vaikutusta alalla pystyttiin torjumaan, sillä useissa metsäkonealan urakointisopimuksissa on erillinen polttoaine-ehto. Se tasaa hinnanmuutosten vaikutuksia kustannuksiin.
Työntekijöiden työmailla kulkemisen matkakulut nousivat kuitenkin yli 13 prosenttia.
”Metsäkonealalla on tyypillistä kulkea kotoa työmaalle työnantajan järjestämällä autolla”, Jaakkola kertoo.
Kustannusten noususta huolimatta keskimääräisen puunkorjuuyrityksen (mediaani) liiketulos nousi viime vuonna 6,1 prosenttiin.
”Kun puuta korjattiin viime vuonna jopa edellisvuotta hieman vähemmän, puunkorjuuyritysten lievästi parantuneet tulokset viittaavat siihen, että kustannusten nousujen siirto urakoinnin hintoihin on yrityksiltä onnistunut kohtuullisesti”, Jaakkola päättelee.
Samaa sanovat MT:n haastattelemat koneyrittäjät. Jorma Hirsimäki vahvistaa, että metsäyhtiöt tulivat kuluissa vastaan.
”Kyllähän ne ovat tulleet. Niiden oli pakkokin, sillä meitä ei olisi enää olemassa, jos hintoihin ei saataisi parannusta.”
Timo Toropainen komppaa:
”Jos lähdettäisiin ennen Ukrainan sotaa olevista taksoista, niin ei alalla kukaan pärjäisi.”
”Pitkällä tähtäyksellä olen luottavainen, että töitä riittää.”
Kaikista ikävistä toimintaympäristön muutoksista huolimatta Toropainen uskoo alan tulevaisuuteen.
”Pitkällä tähtäyksellä olen luottavainen, että töitä riittää. Venäjältä ei varmasti ihan heti puuta tule. Vaikka itse olen alle nelikymppinen, meidän firmalla on sen verran pitkä tausta, etten vähästä säikähdä. Heittely kuuluu alaan.”
”Ja onhan meillä ollut poikkeuksellisen tasaista ja hyvä tilanne viimeiset kolme vuotta, niin ettei voi valittaa”, yhdeksän korjuuketjun yrittäjä sanoo.
Koneyrittäjät ry:n mukaan alan firmojen omavaraisuusasteet paranivat kautta linjan viime vuonna. Puunkorjuussa omavaraisuusaste oli vuonna 2022 tyydyttävä 33,7 prosenttia ja haketusalalla 29,2 prosenttia.
Hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 40 prosenttia.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
