• Joulukuusia, marjapensaita vai riistanhoitoa? Sähkölinjaa voi hyödyntää monin tavoin

    Tavallisin sähkölinjan alustan hyödyntämistapa on joulukuusien kasvatus. Monia muitakin vaihtoehtoja on.
    Tilaajalle
    Joulukuusien viljely on parhaimmillaan tuottavaa, mutta työtäkin on tehtävä ahkerasti.
    Joulukuusien viljely on parhaimmillaan tuottavaa, mutta työtäkin on tehtävä ahkerasti. Kuva: Markku Pulkkinen
    Metsä|Metsänhoito
    1.3.202619:00
    Hanna Lensu

    Suomessa suurin osa voimalinjojen alusmaista jää hyödyntämättä. Näillä alueilla voi kuitenkin harjoittaa monenlaista toimintaa, kunhan työkoneet tai kasvustot eivät ulotu korkealle.

    Lisää aiheesta
    • Tälle palstalle on Ylistaron Liutulan kylässä on rakennettu mallialue linjojen alustojen hyödyntämisestä.

      Metsänhoito | Linjan alustat hyötykäyttöön

      Tilaajalle

    Joulukuuset

    Suomessa myydään vuosittain noin 1,5 miljoonaa joulukuusta. Yhden kuusen hinta kuluttajalle on tyypillisesti 40–60 euroa, josta viljelijän osuus on 15–25 euroa. Hyvin hoidettu kuusiviljelmä voi tuottaa 40 000–100 000 euroa hehtaarille kiertoaikana.

    Kuuset istutetaan keväällä 1,5–2 metrin välein eli yhdelle hehtaarille tulee 3 000–5 000 tainta. Ensimmäisinä vuosina tärkein työ on heinän torjunta. Kuusia leikataan 2–4 kertaa. 8–10-vuotiaina kuuset ovat valmiita myyntiin.

    Pensasmustikka

    Pensasmustikka on Pohjois-Amerikasta tuotu viljelymarja, joka on kookkaampi ja miedomman makuinen kuin kotimainen mustikka. Pensasmustikka menestyy aurinkoisella kasvupaikalla happamassa maassa.

    Pensasmustikka tarvitsee runsaasti kastelua etenkin ensimmäisinä vuosina ja sadon kypsyessä. Tuottaa ensimmäisen sadon 2–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Täysikasvuinen pensas voi tuottaa 3–7 kilon marjasadon vuodessa. Yhden hehtaarin hyvin hoidettu viljelmä voi tuottaa 5 000–10 000 kiloa marjoja vuodessa (3 000–4 000 pensasta).

    Pensasmustikka on miedomman makuinen kuin metsämustikka.
    Pensasmustikka on miedomman makuinen kuin metsämustikka. Kuva: Carolina Husu

    Tyrnimarja

    Tyrni viihtyy parhaiten aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla. Se kestää hyvin kuivuutta ja tuulta. Marjasato vaatii hede- ja emikukkia tuottavia yksilöitä.

    Tyrnipensas alkaa tuottaa satoa noin 3–4 vuoden kuluttua istutuksesta. Hyvin hoidetut pensaat voivat tuottaa 5–10 kiloa marjasatoa vuodessa. Tyrniä käytetään esimerkiksi mehuihin, hyytelöihin ja kosmetiikkatuotteisiin.

    Tuuliset olosuhteet eivät haittaa tyrniä.
    Tuuliset olosuhteet eivät haittaa tyrniä. Kuva: Maarit Cederberg

    Kataja

    Katja on Suomen yleisin havupensas, joka viihtyy aurinkoisilla ja kuivilla kasvupaikoilla. Marjamaisen kävyn kypsyminen kestää lähes 2,5 vuotta. Kypsä marja on sinimusta ja vahamainen.

    Yksi pensas tuottaa satoa muutamasta sadasta grammasta jopa 2–3 kiloon. Katajanmarjaa käytetään mausteena riista- ja liharuokiin sekä juomissa. Katajanmarjoja ei suositella käytettäväksi paria viikkoa pidempään. Munuaisvikaisten ja raskaana olevien on syytä välttää katajanmarjojen käyttöä.

    Katajanmarjaa käytetään mausteena.
    Katajanmarjaa käytetään mausteena. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Karviainen

    Karviaismarja on helppohoitoinen marjapensas, joka viihtyy aurinkoisissa tai puolivarjoisissa paikoissa. Pensaat eivät yleensä kasva yli metriä korkeammiksi.

    Pensaat istutetaan noin kahden metrin välein. Ne alkavat tuottaa satoa noin viiden vuoden kuluttua istutuksesta. Pensaan vuosituotto on 4–5 kiloa, parhaimmillaan enemmänkin. Marjaa voi hyödyntää esimerkiksi hillona ja tuoremehuna.

    Karviaispensaat ovat helppohoitoisia.
    Karviaispensaat ovat helppohoitoisia. Kuva: Kari Salonen

    Marjat suojaan

    Marjapensaan suojaamisessa voidaan kesällä käyttää verkkoa tai harsoa, jotka estävät lintuja pääsemästä marjoihin.

    Lisäksi voidaan jättää niin sanottu uhrauspensas ilman suojaa, jotta linnut suuntaavat mieluummin siihen.

    Suojausta voidaan tehostaa myös erilaisilla pelättimillä.

    Jäniksiltä ja sorkkaeläimiltä marjapensaat voidaan suojata ilman aitaamista käsittelemällä ne ennen talven tuloa koivutisleellä.

    Riista

    Sähkölinjan alla voi edistää riistaeläinten olosuhteita monin tavoin: rakentamalla ruokintapaikkoja, perustamalla riistapellon tai kosteikon. Kosteikolla lintuja voi auttaa rakentamalla kaksinkertaisesta verkosta ja oljesta putkipesiä, joihin petoeläimet eivät pääse.

    Juha Viirimäki esittelee riistan ruokintapaikkaa Etelä-Pohjanmaan Ylistarossa.
    Juha Viirimäki esittelee riistan ruokintapaikkaa Etelä-Pohjanmaan Ylistarossa. Kuva: Johannes Tervo

    Mahla, pihka ja pakuri

    Mahlan, pihkan ja pakurin tuotanto edellyttää kolmea metriä korkeampaa puustoa, joten suoraan linjan alle ne eivät sovellu. Näitä voi kuitenkin kerätä tai kasvattaa reunametsässä, jos sähkölinjalle on tieyhteys olemassa. Koivu voi tuottaa 5–15 litraa vuorokaudessa maalis–huhtikuussa, joten hyvät kuljetusyhteydet ovat tarpeen.

    Koivun mahlaa.
    Koivun mahlaa. Kuva: Johannes Tervo
    Viljeltyä pakuria.
    Viljeltyä pakuria. Kuva: Sanne Katainen
    Kuuseen tehdään viiltoja pihkan valutusta varten.
    Kuuseen tehdään viiltoja pihkan valutusta varten. Kuva: Reijo Haukia
    Lähteet: Metsätalous ja tuulivoima -hanke, Arktiset Aromit ry
    Lisää aiheesta
    • Tälle palstalle on Ylistaron Liutulan kylässä on rakennettu mallialue linjojen alustojen hyödyntämisestä.

      Metsänhoito | Linjan alustat hyötykäyttöön

      Tilaajalle
    • Juha Viirimäki tarkastelee mäntytaimikkoa, joka on lähtenyt ripeään kasvuun.

      Metsänhoito | Juha Viirimäki ostaa jatkuvasti lisämaata, mutta tiettyä metsätyyppiä hän ei enää halua hehtaariakaan

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    joulu- ja metsakuuset
    marjapensaat
    riistanhoito
    sähkölinjat
    maatalous
    Aarre
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla