Polttoainepula on piinannut kuluvalla lämmityskaudella tuhansia pellettilämmittäjiä, mutta ei ristiinalaista omakotitaloasujaa Kyösti Tapiota, 84, joka halutessaan tekee pelletit itse.
Tapion traktoritallissa pyörii hänen itsensä alusta loppuun tekemä pellettikone, joka puristaa sahajauhoksi murskatusta energiapuusta kiiltäväpintaista ja kovaa pellettiä noin 50 kiloa tunnissa.
Siirryttyään pellettilämmittäjäksi parikymmentä vuotta sitten Tapio lämmitti taloaan alkuun ostopelleteillä.
”Sitten tuli mieleen, että eiköhän pellettejä voisi tehdä itsekin.”
Oivalluksen toteutusta edesauttoi pitkä kokemus metallitöistä. Tapio pyöritti 40 vuotta metallialan yritystä Kouvolassa. Kun hän myi yrityksensä 1998, kauppaan kirjattiin ehto, että Tapio saa käyttää tehtaan koneita ja tiloja omiin töihinsä.
Pari vuotta yrityskaupan jälkeen Tapio oli rakentamassa ensimmäistä pellettikonetta entisen firmansa tiloissa. Ennen pellettikonetta piti rakentaa kaksivaiheinen murskain, joka tekee 10–15 sentin rangoista hienojakoista, noin kolmen millin sahanpurua pelletin raaka-aineeksi.
”Ennen murskausta rankojen pitää kuivua pari vuotta peitettyinä, jotta kosteus laskee tarpeeksi alas.”
Seuraavaksi Tapio suunnitteli ja teki pellettikoneen – tai oikeastaan kaksi. Suurempi toimii traktorin voimanotolla ja pienempi sähköllä. Molemmat ovat rengasmatriisityppisiä, eli pelletit puristetaan paksun rei'itetyn teräsrenkaan läpi.
”Mielestäni rengasmatriisikone kestää paremmin kulutusta kuin tasomatriisin läpi puristava.”
Sahanpuru syötetään ensin murskaimeen ja sieltä se valuu pyörivän matriisirenkaan sisään. Sen keskelle laakeroidut puristusrullat eli kolleripyörät pakottavat purut matriisiin, jonka kooksi valitaan raaka-aineen kosteudesta riippuen joko 40 tai 50 milliä.
Matriisi on koneistettu tavallisesta s355 rakenneterästä, mutta toteutus on tarkkaa. Kahdeksan millin reiät on ensin porattu, sitten sisäpuolelta senkattu, kalvettu ja lopuksi kiillotettu. Kun reikämatriisi oli valmis, se hiiletyskarkaistiin puolentoista millin syvyyteen noin 60 HRC:n kovuuteen kestämään puumassan kulutusta. Myös kollerirullien pinta on karkaistu.
Matriisipuristin pyörii 200 kierrosta minuutissa neljän kilowatin moottorin voimalla. Murskaimen ja purunsyöttäjän pyörimisnopeutta ohjataan taajuusmuuttajalla portaattomasti. Kollerit puristavat sahanpurua 2 000 kg:n voimalla jokaista neliösenttiä kohti.
”Kun kone on käynnissä, matriisin lämpötila nousee sataan asteeseen ja ylikin. Se pehmentää ligniinin ja sitoo yhdessä koheesiovoiman kanssa purun pelletiksi.”
Kun kone pyörii, matriisista nousee jatkuvasti vesihöyryä. Syötetyn purun kosteus on noin 20 prosenttia, valmiin pelletin enää seitsemän.
Puristuksen jälkeen pelletit jäähdytetään imemällä ilmaa niiden läpi. Laatu on hyvää, jopa parempaa kuin venäläisessä ostopelletissä.
”Säkistä tulee purua kottikärryllinen ja ajan sen tällä taas pelletiksi.”
Pellettikone onnistui heti ensi yrittämällä. Kaikkiaan Tapio on tehnyt niitä kymmenkunta. Hintaa pienemmälle sähkökäyttöiselle koneelle osineen tuli noin 3 000 euroa.
”En ole niitä markkinoinut, joku aina on kiinnostunut ja hakenut pois."
Tapio myi yhden koneen piirustuksineen länsisuomalaiselle yritykselle, jonka piti alkaa valmistaa murskainta ja konetta. Se jäi, kun firma meni konkurssiin.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
