Vihreä kulta kimaltaa ulkomailla kirkkaammin

Metsäteollisuudella on mennyt kuluvan vuoden aikana todella hyvin. Suomalaisille metsänomistajille asti nousukausi ei ole ulottunut, vaikka Venäjältä tuodun puun tilalle on pitänyt löytää kotimaista raaka-ainetta.

Puun globaalista kovasta kysynnästä ja uhkaavasta energiakriisistä huolimatta puun kotimaiset hinnat eivät ole juurikaan nousseet. Suunta on ennemminkin alaspäin.

Metsäteollisuus ry:n jäsenet ovat ostaneet tänä vuonna selvästi vähemmän puuta kotimaasta kuin viime vuonna samaan aikaan. Viime vuoden puukaupasta ollaan jäljessä yli 20 prosenttia. Esimerkiksi kuitupuusta maksetut hinnat ovat nyt jopa alempana kuin kesällä. Kuusikuidun hinta laski viime viikolla runsaaseen 21 euroon kuutiolta. Mänty- ja koivukuidusta maksettiin alle 20 euroa kuutiolta. (MT 22.8.)

Sen sijaan, että venäläisen puun korvaajaa haettaisiin tosissaan kotimaasta suomalaiset metsäyhtiöt kisaavat puusta Baltiassa. Suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt kilpailevat baltialaisesta puusta paikallisen pelletti- ja levy-yritysten kanssa. Kisaa käydään hinnoilla, joista suomalaiset metsänomistajat eivät osaa edes uneksia. Esimerkiksi virolaisesta koivukuidusta maksetaan 2,5 -kertaista ja latvialaisesta kaksinkertaista hintaa suomalaiseen puuhun verrattuna

Viron valtionmetsien hoidosta vastaavan organisaation RMK:n elokuun alussa järjestämässä huutokaupassa satamaan kuljetetun koivukuidun keskihinta nousi yli 130 euroon kuutiolta. Huutokaupassa myytiin yhteensä lähes 25 000 kuutiota koivukuitua 133 euron keskihintaan kuutiometri. Kalleimman erän – 3 024 kuutiota – osti UPM 136 eurolla kuutio. Koivutukista maksettiin yli 200 euroa kuutio. Stora Enso osti 4 000 kuution erän kuusitukkia ja maksoi siitä 99,70 euroa kuutiolta. (Metsälehti 23.8.)

Latviassa koivukuidun satamahinta oli 110 euroa ja kuusi- ja mäntykuidun 78 euroa kuutiolta. Koska mittaustapa Baltiassa on erilainen, Suomen mittaustavan mukaan Latvian koivukuidun tuontihinta Suomeen oli toukokuussa 66 ja Virosta 77 euroa kuutio. Hinta on kuitenkin Suomeen verrattuna kaksinkertainen, koska tienvarsihinta Suomessa oli toukokuussa noin 33 euroa kuutio. Jopa Ruotsista tuodusta koivukuidusta maksettiin Suomeen tuotuna kymmenen euroa enemmän kuutiolta kuin kotimaisesta. (MT 24.8.)

Metsäteollisuudella olisi varaa maksaa kotimaisesta puusta nykyistä paljon enemmän, mutta tahtoa ei löydy. Pelkästään puuta polttamalla metsäteollisuus tekisi kovaa tulosta, puhumattakaan muusta jalostusarvosta. MTK:n tutkimuspäällikön Kalle Karttusen mukaan pelkästään puukuution energia-arvo olisi noin 400 euroa, kun energiasisällön suhteuttaa nykyiseen sähkön hintaan.

Myös suomalaisia polttopuunostajia hemmotellaan Saksassa maksettaviin hintoihin verrattuna. Hessenin osavaltiossa valtion metsistä vastaavan HessenForstin viestintäjohtajan Michelle Sundemanin mukaan kuluttajat maksavat kuivasta polttopuukuutiosta jopa 500 euroa. (Metsälehti 18.8.)

Suomen ilmastopaneelin mukaan yksi keino hiilinielujen vahvistamiseksi on metsien kasvun lisäämien lannoittamalla sekä Venäjän tuontipuun korvaaminen muista EU-maista (MTV3 22.8.). Tehokkaimpia keinoja metsien kasvun vauhdittamiseksi ovat kuitenkin oikea-aikaiset metsänhoitotyöt. Samalla kertyisi poltto- ja kuitupuuta. Nykyistä parempi hinta kannustaisi hoitotöihin.

Muualta Euroopasta ostettava puu on vain mahdollisten ongelmien siirtämistä muualle. Ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Suomen metsiä on tavattu kutsua vihreäksi kullaksi. Teollisuus on halpuuttanut kotimaisen vihreä kullan alelaariin.