Metsästäjäliitto: Suurpetojen kanta-arvioiden pohja murenemassa

Metsästäjäliiton mukaan Luonnonvarakeskuksen eli Luken tuorein kanta-arvio osoittaa, että suurpetojen kanta-arvioinnin perusta on murentumassa.

Viime talvena ilveshavaintojen määrä laski edeltävään talveen nähden kolmanneksella. Havaintoja kirjattiin Tassu-järjestelmään vajaat 4 000 kappaletta. Vielä vuosi sitten ilveksen vuoden kanta-arvioon tuotettiin 5 700 havaintoa. Liiton arvion mukaan runsasluminen talvi olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden havainnointiin.

Liitto muistuttaa tiedotteessa, että viime vuonna Luke ennusti, että ilveskanta kasvaisi kymmenen prosenttia, mikäli metsästys olisi vähäistä. Ilveksiä ei metsästetty viime talvena käytännössä lainkaan, koska hallinto-oikeus hylkäsi lähes kaikki ilvesluvat.

Pienentyneen havaintomäärän vuoksi Luke arvioi ilveksen minimikannan kuitenkin pudonneen viidellä prosentilla vastoin aiempaa ennustettaan. Luke toi kuitenkin kanta-arviosta kertoneessa tiedotteessaan ilmi sen, että muut havainnot eivät puolla arviota kannan laskusta.

Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke pystyi ilmoittamaan tänä vuonna vain ilvesten vähimmäismäärän. Pentueiden minimimäärän arvioitiin havaintoaineiston puutteellisuuden takia laskeneen 410 pentueeseen vuoden takaisesta 438 pentueesta, vaikka ilvestä ei ole metsästetty. Pentueiden määrä määrittää käytössä olevassa kanta-arviomallissa ilvesten kokonaismäärän.

Metsästäjäliiton mukaan metsästäjien arkipäivän havainnot kertovat ilvesten määrän olevan aivan eri tasolla kuin mitä Luke arvioi.

Kanta-arviomallin oletuksena on, että ilvespentueet vaativat vähintään 20 kilometrin etäisyyden toisistaan. Metsästäjien havaintojen perusteella ilvespentueita on monin paikoin tiheämmässä. Tämän vuoksi ilveksiä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi määrä kanta-arvioon verrattuna.

Pieneen 40 kilometriä pitkään kuntaan mahtuu kanta-arvion lähtöoletuksen mukaan vain kaksi ilvespentuetta. Metsästäjien havaintojen mukaan pentueita voi yksittäisessä kunnan osassa tai jopa yhdellä kylällä olla useampia. Kanta-arviossa havainnot lähekkäisistä eri pentueista yhdistetään yhdeksi ja samaksi pentueeksi.

”Kanta-arvioinnin selkeät puutteet johtavat metsästäjien havainnointitoiminnan passivoitumiseen. Metsästäjien usko ja motivaatio suurpetohavainnointiin on menetetty myös siksi, että oikeuslaitos hylkää suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat systemaattisesti”, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola tiedotteessa.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä tekee parhaillaan työtä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen lainsäädännön kehittämiseksi.

Metsästäjäliitto toivoo työryhmän tuovan pöytään esityksen kanta-arviojärjestelmän korjaamiseksi. Samalla sen odotetaan löytävän riittävät resurssit niin tutkijoille kuin metsästäjille kanta-arviotyön luotettavuuden palauttamiseksi.