Sahat ovat lähellä Ukrainaa, rauha nostaisi Stora Enson myynnissä olevien laitosten arvoa

Stora Enson Keski-Euroopan sahojen mahdollinen myynti muuttaa merkittävästi Euroopan sahayritysten pelikenttää.

Yhtiö kertoi marraskuussa aloittavansa Keski-Euroopan sahojensa ja rakennustuotteita valmistavien yksiköidensä strategisen arvioinnin, jossa yhtenä vaihtoehtona on niiden myynti.

Arviointi koskee seitsemää sahaa ja niiden jatkojalostuslaitosta sekä kolmea CLT-tehdasta Itävallassa, Tšekissä, Puolassa ja Liettuassa.

Kyseessä on valtava määrä sahauskapasiteettia, sillä yhdessä nämä sahat pystyvät tuottamaan 3,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa vuodessa. Tällä määrällä ne olisivat Euroopan kuudenneksi suurin sahuri.

Lisäksi arvioitavana olevat laitokset pystyvät tekemään suuren määrän jatkojalosteita, kuten 1,6 miljoonaa kuutiota höylättyä puutavaraa ja 80 000 kuutiota pellettejä. CLT-laitoksissa syntyy ristiinlaminoitua puulevyä 260 000 kuutiota.

Stora Enson mukaan näiden laitosten liikevaihto kattaa noin puolet konsernin puutuotteiden eli Wood Products -liiketoiminnan liikevaihdosta tämän vuoden luvuilla, joissa on mukana konsernin Suomesta ostama Junnikkalan sahayhtiö.

Puutuotteiden viime vuoden liikevaihtoon arvio ei päde, koska Junnikkala ei ole siinä mukana. Tällä perusteella Keski-Euroopan laitosten voi arvioida tuoneen yli puolet konsernin puuliiketoiminnan liikevaihdosta.

Tämän vuoden yhdeksän kuukauden aikana puutuotteiden liikevaihto oli 1,35 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liiketulos kuusi miljoonaa euroa.

MT kysyi Stora Ensolta Keski-Euroopan sahojen kannattavuudesta ja laitoksiin tehdyistä investoinneista. Viestintäjohtaja Ingrid Peura kirjoittaa sähköpostivastauksessaan, että Stora Enso ei kommentoi erikseen Keski-Euroopan toimintojen tulosta tai investointeja. vaan Wood Productsin luvut kerrotaan yhtenä kokonaisuutena.

Stora Enson 2020–2024 vuosikertomusten mukaan puutuotteet on tehnyt näinä vuosina yhteensä 707 miljoonan euron vertailukelpoisen liikevoiton. Tulosta syntyi erityisesti 2021 ja 2022, kun taas vuodet 2023 ja 2024 olivat tappiollisia rakentamisen alamäen vanavedessä.

Samoista vuosikertomuksista selviää, että viidessä vuodessa konserni on investoinut sahoihin ja jatkojalostuslaitoksiin 288 miljoonaa euroa painottuen vuosiin 2021 ja 2022.

Jos investointeja tarkastelee maittain, niin Itävallan isoihin laitoksiin käytettiin viidessä vuodessa 50 miljoonaa euroa. Näiden rahojen voi aika varmasti sanoa menneen sahoihin ja jatkojalostukseen, koska konsernilla ei ole maassa muita toimipaikkoja.

Tilanne on sama Tšekissä, jossa Stora Ensolla on kaksi sahaa ja CLT-tehdas. Viidessä vuodessa Stora Enso investoi Tšekkiin 101 miljoonaa. Summa sisälsi muun muassa Ždírecin CLT-tehtaan.

Puolan ja Liettuan puutuotteiden investointeja ulkopuolinen ei pysty haarukoimaan Itävallan ja Tšekin tavoin.

Itävaltalaisen verkkojulkaisun Timber Onlinen mukaan Stora Enson monimutkainen päätöksentekorakenne yhdistettynä eri puolilla Eurooppaa oleviin toimipisteisiin jarruttivat toiminnan kasvua.

Lisäksi useat strategiamuutokset johtivat alhaisempaan investointiasteeseen.

Timber Online kirjoittaa myös Helsingin pääkonttorin ja Keski-Euroopan yksiköiden vaihtelevasta suhteesta. Yhteen aikaan nykyaikaiset puurakentamisen tuotteet näyttivät olevan konsernille tärkeämpiä kuin paperit ja pakkaukset, mutta nyt on toinen ääni kellossa.

Toimitusjohtaja Hans Sohlströmin johdolla Stora Enso käy läpi muutosta, jossa konsernista tehdään uusiutuviin pakkauksiin eli kartonkiin keskittyvää konsernia. Stora Enson sahat pohjoisessa turvaavat raaka-ainetta kartonkitehtaille, mutta Keski-Euroopassa tätä integraatiota ei ole.

Tämä on yksi ilmentymä viime vuosien isojen metsäyhtiöiden rakennemuutoksesta, jossa paperin merkitys on pienentynyt oleellisesti, eikä mekaanisten tuotteiden lopputuotemarkkina ole enää niiden painopistealue.

Nyt strategisessa keskiössä ovat sellu ja pakkauksiin liittyvät tuotteet.

Ukrainaan edistetään parhaillaan rauhaa korkean tason ponnisteluilla. Rauha ja sitä seuraava jälleenrakennus muuttavat olennaisesti myynnissä olevien sahojen ja jatkojalostuslaitosten näkymiä ja arvoa.

Puhtaasti yritysstrategian näkökulmasta rauha olisi lottovoitto näille laitoksille.

Ne ovat hyvin lähellä Ukrainaa ja niissä on paljon kapasiteettia. Kysyntäpuoli tulisi kerralla kuntoon, mutta riittäisikö raaka-aine kaiken kysynnän täyttämiseksi? MT:n marraskuun jutussa arvioitiin, että näköpiirissä oleva raaka-ainepula pani vauhtia Stora Enson myyntiaikeisiin.

Keski-Euroopan tukinhakkuut ovat nykyisellään maksimissaan, eikä raaka-aineen potentiaalisen tarjonnan odoteta kasvavan. Kun kysynnän odotetaan palaavan korkeammalle tasolle rakentamisen elpymisen ansiosta, niin tukkien tarjonnan odotetaan jäävän 15 miljoonaa kuutiometriä tarvetta pienemmäksi vuonna 2035.

Alkaako sodan mahdollisen päättymisen jälkeen sama puuralli idästä? Jos ei suoraan Venäjältä, niin Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta. Se ratkaisisi merkittävästi Keski-Euroopan raaka-ainepulaa.