EU:n ennallistamisvaatimukset nousevat metsätalouden uhaksi

Metsänomistajille tänä vuonna tärkeintä on onnistua EU:n ennallistamisasetuksen kansallisessa toimeenpanossa. Jos siihen ei haeta joustoja, lopputulos iskee rajusti metsänomistajien lisäksi koko kansantalouteen.

EU:n ennallistamisasetuksen vaatimien toimien mittakaava on lyönyt ällikällä. Metsätiedepaneelin arvion mukaan asetuksen kunnianhimoinen toteuttaminen vähentäisi hakkuita jopa 17 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Se tarkoittaisi viiden sellutehtaan puunkäyttöä, mikä iskisi kipeästi sekä metsäteollisuuteen että metsänomistajiin. Kansantaloudellekin siitä syntyisi miljardien lasku.

Ilman kansallisia joustoja ennallistamisasetus iskee rajusti hakkuumahdollisuuksiin. Kuva: Jarno Mela

Ennallistamisasetuksen kansallisen toimeenpanon suunnitelmien pitäisi olla valmiita kesän lopulla. Toistaiseksi niitä on valmisteltu virkamiestyönä.

”EU:n ruotsalainen komissaari on kehottanut jäsenmaita käyttämään asiassa tarjoilla olevia joustoja. Nyt nähdään osaako Suomi niin tehdä”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan alkuperäinen ajatus oli, että ennallistamistoimet kytkeytyisivät Natura 2000 -kohteisiin. Edelleen vaatimuksena on, että yksityismailla ilmasto- ja ennallistamistoimet toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuen.

”Emme voi jättää yhtään kiveä kääntämättä, että vapaaehtoisuus säilyy ja kansalliset joustot hyödynnetään täysimääräisesti”, vaatii Tiirola.

Käytännön metsätalouteen vaikuttaa lintujen pesimäaikaisia hakkuita koskeva keskustelu. Siihen liittyy EU-tuomioistuimen Viroa koskeva linjaus.

”Asiaan pitää löytää ratkaisu, joka ei aiheuta kesähakkuille kohtuuttomia ongelmia. Se ei voi tarkoittaa totaalista hakkuukieltoa”, linjaa Tiirola.

Tänä keväänä tehdään asiaa selkeyttävät luonnonsuojelu- ja metsälain täsmennykset.

Lintujen pesintään ja pesäpuihin liittyvä keskustelu jatkuu tänä vuonna. Kuva: Pentti Vänskä

Myös metsien ja metsämaan hiilensidontaa koskeva keskustelu jatkuu. Tuoreimpien tietojen mukaan metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta kun mukaan lasketaan metsämaa, silloin ollaan enää niukasti hiilensidonnan puolella.

Hiilinielulaskelmiin on luvassa uusien menetelmien mukaisia tarkennuksia vuoden lopulla.

Puuta myyneet metsänomistajat tekivät viime keväänä ehkä elämänsä kovimpia tilejä. Sen jälkeen puukauppa on hiljentynyt ja kantohinnat laskeneet. Etenkin kuitupuun kauppa on vaipunut alakuloon.

Tälle vuodelle sekä PTT että Luonnonvarakeskus odottavat puun kysynnän pysyvän viime vuoden tasolla. Hinnan osalta odotukset kohdistuvat lähinnä kuusitukkiin.

Tällä hetkellä kantohinnat ovat matalammalla, kuin tutkimuslaitosten odotukset vuoden keskihinnaksi. Sen perusteella kantohintojen voi odottaa taas keväällä nousevan, etenkin jos talouden epävarmuus hellittää ja sotiminen maailmalla rauhoittuu.

”Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien kannattaa kilpailuttaa leimikot huolella. Pelkkiin metsäyhtiöiden takuuhintoihin ei kannata luottaa”, muistuttaa Tiirola.

Tiirolan mukaan yhtiöt ovat laimentaneet takuuhintojen vaikutusta erilaisilla reunaehdoilla ja vain kilpailuttamalla turvataan aidon markkinahinnan muodostuminen.

Tutkimuslaitokset odottavat kuusitukin pysyvän puukaupan veturina. Kuva: Markku Vuorikari

Tänä vuonna metsänomistajat seuraavat myös uuden elinvoimakeskuksen työn aloittamista. Etenkin uuden toimijan metsä- ja luonnonsuojelulain tulkintoihin ottamat kannat kiinnostavat.

”Vanhojen ely-keskusten tulkinnoissa oli huojuntaa. Esimerkiksi kanahaukan pesien ympärille vaadittavat suojavyöhykkeet vaihtelivat suuresti”, kertaa Tiirola.

Metsätalouden metka-tukeen taas on tulossa kokeilu, jossa tuen määrä sidotaan tavoitteiden toteutumiseen.

Metsänomistajia kiinnostaa myös luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen. Se tarkoittaa, että metsäluonnon tilaa alettaisiin parantaa markkinaehtoisesti.

Luonnonarvokaupassa metsänomistajat voivat myydä esimerkiksi suon ennallistamisen, lehtojen hoidon, perinnebiotooppien ylläpidon tai metsän suojelun luonnolle tuottamaa hyötyä.

Luonnonarvojen ostajina toimisivat vastuulliset yritykset tai muut luonnon hyvinvoinnin lisäämisestä kiinnostuneet tahot.

Ennallistamista on tehty etenkin ojitetuilla soilla. Kuva: Kai Tirkkonen

Luonnonsuojelulakia uudistetaan myös luontoarvokauppaa tukemaan. Siinä yhteydessä metsänomistajien edunvalvonnan tavoitteena on harmaan suojelun kitkeminen lajisuojelun korvauspykälien aikaansaamiseksi.

Tiirolan mukaan kaavoituksen harmaata suojelua estämään on tulossa uusi metsäkorvauspykälä alueidenkäyttölakiin.

Ennallistamisasetuksen lisäksi metsänomistajilla on muitakin etuja valvottavana EU:n suunnassa. Sellaisia ovat metsäkatoasetus ja maankäyttöön vaikuttavan lulucf:n päivitys.

”EU on ottanut yhdeksi tavoitteeksi turhan sääntelyn purun. Se on tarpeen, mikäli taloudet halutaan kasvuun. Seuraavaksi nähdään, onnistuuko EU siinä, vai rakentaako se vain vanhan päälle uutta sääntelyä”, pohtii Tiirola.