
Jos Ruotsi vähentäisi hakkuitaan, jopa puolet nykyisestä hakkuumäärästä voisi siirtyä muihin maihin, kertoo Ruotsin Metsähallitus. Tämä selviää Ruotsin Metsähallituksen teettämästä hakkuiden vuotovaikutusten selvityksestä.
EU:n Ruotsille asettama hiilinielutavoite on 47,3 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia. Tavoitteen saavuttamiseksi metsäteollisuusmaa Ruotsin on esimerkiksi vähennettävä hakkuumääriään.
Hakkuumäärän pienentämisen ilmastohyöty ei kuitenkaan olisi niin suuri kuin miltä se paperilla näyttää.
”Jos hakkuita halutaan vähentää Ruotsissa vaikka ilmastopoliittisista syistä, vaarana on, että ilmastohyöty yliarvioidaan, jos vuotovaikutukset jätetään huomioimatta. Puuta on mahdollista tuoda muista maista”, sanoo Ruotsin metsähallituksen tutkija Tina Nilsson.
”Olemme pyytäneet lisää tietoa jatkotutkimuksia varten, jotta päättäjät saavat parhaan mahdollisen pohjan päätöksenteolle.”
Vuotovaikutus tarkoittaa, että hakkuiden vähentäminen Ruotsissa kompensoituu lisääntyneillä hakkuilla muissa maissa. Selvityksen mukaan hakkuiden vähentäminen Ruotsissa tuottaisi sahatavaran osalta 25 prosentin ja kuitupuun osalta 50 prosentin vuotovaikutuksen, jolloin hakkuumäärä kasvaisi muissa maissa.
Selvityksen mukaan vuotovaikutus on lyhyellä aikavälillä suurempi kuin pitkällä. Lisäksi hintojen vaihtelu vaikuttaa vuotovaikutuksen suuruuteen.
Selvitys ei ota kantaa siihen, onko vuotovaikutus pieni vai suuri. Se ei myöskään esitä toimenpide-ehdotuksia, joilla hakkuiden vuotamiseen olisi mahdollista vaikuttaa.
Tarkoituksena on tarjota tietoa hakkuiden vuotovaikutusten esiintymisestä ja laajuudesta.
”Yksi syy vuotovaikutuksiin on, että politiikka ja lainsäädäntö ovat erilaisia eri maissa ja eri puolilla maailmaa. On myös luonnollista, että maailmanlaajuisilla markkinoilla halutaan varmistaa metsäraaka-aineen saatavuus”, Nilsson sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
