• Metsäpolitiikassa tarvitaan suunnanmuutos

    Tuilla tulisi ohjata metsänomistajia nielujen vahvistamiseen. Yksi keino voisi olla se, että metsänomistajille maksettaisiin hakkuiden lykkäämisestä.
    Metsänomistajille voitaisiin maksaa siitä, että he siirtävät hakkuita, ministeri Krista Mikkonen ehdottaa.
    Metsänomistajille voitaisiin maksaa siitä, että he siirtävät hakkuita, ministeri Krista Mikkonen ehdottaa. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    4.1.202306:00
    Kolumni
    Krista Mikkonen

    Vuoden lopulla saimme huonoja uutisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme hiilinielu on pienentynyt niin paljon, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde. Metsät sitovat ilmakehästä vähemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmaan muusta maankäytöstä.

    Hiilinielujen romahdus on huolestuttavaa paitsi ilmaston, myös valtiontalouden, metsäteollisuuden ja metsänomistajien kannalta. Sen seurauksena Suomen on vaikea saavuttaa EU:n hiilinielutavoitetta. Jos tavoitteeseen ei päästä, joutuu Suomi maksamaan mittavia sanktioita.

    Suomen oma hiilineutraalisuustavoite asetettiin sen pohjalta, että vähennämme fossiilipäästöjä merkittävästi samalla, kun metsien hiilinielu säilyy aiemmalla tasolla. Olemme onnistuneet vähentämään päästöjä, sen sijaan metsänielun romahdus on viemässä tavoitteelta pohjan.

    Syynä nielujen pienentymiseen ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien kasvun hidastuminen ja liian suuret hakkuut. Joissakin maakunnissa hakkuut ovat ylittäneet jopa puuntuotannollisen kestävyyden rajan. Hiilinielujen romahtaminen on yksi osoitus siitä, ettei metsänkäyttömme ole kestävää.

    Yksi keino voisi olla se, että metsänomistajille maksettaisiin hakkuiden lykkäämisestä.

    Tutkijat ovat varoittaneet ylisuurista hakkuista jo pitkään. Ne ovat pienentäneet maankäyttösektorin nielua ja heikentäneet metsälajiston monimuotoisuutta. Silti monet ovat uskotelleet, että voimme jatkaa hakkuutasojen nostamista. Nyt joudumme kohtaamaan harjoitetun metsäpolitiikan seuraukset.

    On nurinkurista, että yhteiskunta tukipolitiikallaan ohjaa hakkuiden lisäämiseen. Tässä on syytä kääntää suuntaa. Tuilla tulisi ohjata metsänomistajia nielujen vahvistamiseen. Yksi keino voisi olla se, että metsänomistajille maksettaisiin hakkuiden lykkäämisestä. Nopein tapa lisätä metsien hiilinielua on kiertoajan pidentäminen. Tarvitsemme tukia, joilla metsänomistaja saa tuottoja silloin, kun metsä tuo normaalia suurempaa arvoa hiilinieluna, hiilivarastona ja luonnon monimuotoisuudelle.

    Samaan aikaan pienemmästä hakkuumäärästä olisi saatava isompi taloudellinen hyöty. Tässäkin olemme menneet väärään suuntaan. Pari viimeistä vuosikymmentä metsäteollisuuden arvonlisä käytettyä puumäärää kohti on laskenut.

    Hallitus on jo käynnistänyt valmistelutyön, jonka pohjalta metsäpolitiikkaa voidaan tulevalla hallituskaudella uudistaa. Valmistelussa ovat metsän hävittämistä torjuva maankäyttömuutosmaksu ja metsälain ilmastovaikutusten arviointi.

    Metsätalous on ollut maamme vaurastumisen perusta. Nykymuotoisena sen hintana ovat hiilinielujen romahdus ja metsäluonnon köyhtyminen. Emme voi jatkaa samaan malliin. Puu on monikäyttöinen uusiutuva luonnonvara, vihreä kultamme. Tuottamalla pienemmästä hakkuumäärästä arvokkaampia ja pitkäikäisempiä tuotteita voimme huolehtia metsäluonnon monimuotoisuudesta ja hiilinielujen säilymisestä taloudellisen hyödyn rinnalla.

    Lisää aiheesta
    • Maankäyttösektorin hiilinielut ovat Suomessa ja Ruotsissa pitkälti metsien varassa.

      Metsäpolitiikka | Osalla EU-maista vaikeuksia hiilinielutavoitteen saavuttamisessa – mistä se johtuu ja minne suurimmat tavoitteet lankeavat?

      Tilaajalle
    • Suomen metsien hiilinielu ei riitä tällä hetkellä paikkaamaan muun maankäytösektorin aiheuttamia päästöjä. Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta niiden sitoman hiilen määrä on laskussa muun muassa männyn kasvun hidastumisen takia.

      Politiikka | Joutuuko Suomi oikeasti maksamaan EU:lle hiilinielujen kutistuttua? ”Jos Suomi on pakkasen puolella, komissio antaa huomautuksen”

      Tilaajalle
    • Ilmastonmuutos | Lukijalta: Metsätalouden hiilinieluja ei kannata myydä

    • Ilmastonmuutos | Lukijalta: Metsäkeskustelua on hämmentävää seurata ‒ tilanne on sama kuin poliisia syytettäisiin siitä, että kansalaiset rikkovat lakia

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin