Kartta-aineistoon on merkitty alueet, joilta vesien palauttaminen kuivuneille soille voisi olla mahdollista. Kuva: Metsäkeskus
Vesien palautukseen sopivat suokohteet koottiin kartalle – eniten siitä hyötyisivät pohjoisen kuivuneet aapasuot
Vesien palautus vähentää metsätalouden kuormitusta vesistöihin ja parantaa suoluonnon tilaa.
Vesien palautus voi auttaa myös kuivuneiden soiden ennallistamisessa. Kuva: Petteri KivimäkiMetsäkeskus on julkaissut kartta-aineiston, josta voi etsiä vesien palautukseen sopivia suokohteita.
Kartalla näkyvät kitu- ja joutomaan suot, joille voisi johtaa valumavesiä ojitetuista suometsistä. Suomessa niitä on satoja tuhansia hehtaareja. Etenkin pohjoisen kuivuneet aapasuot hyötyisivät vesien palautuksista.
"Vesien palautus tarkoittaa sitä, että ojitetun alueen valumavesiä johdetaan kuivuneille soille. Suo suodattaa ja vähentää vesistöihin päätyvää kiintoaineiden ja ravinteiden määrää. Tämä on pitkälti huoltovapaa ja kustannustehokas ratkaisu vesiensuojeluun”, kertoo asiantuntija Jani Antila Tapio Oy:stä.
Vesien palautus parantaisi vesistöjen ja suoluonnon tilaa ja voisi auttaa myös kuivuneiden soiden ennallistamisessa.
Tähän asti vesien johtamista on käytetty ennallistavana menetelmänä pääasiassa suojelusoilla sekä suojelusoihin rajoittuvilla valtion metsätalousmailla.
"Kun vesiä johdetaan ojitusalueelta kuivuneelle suolle, parantaa se suon luonnontilaa. Esimerkiksi metsäkanalinnut ja arvokkaat suomarjat hyötyvät suon vettymisestä”, kertoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa metsäkeskuksesta.
Lähivuosina lähes miljoona hehtaaria suometsiä tulee päätehakkuuikään. Valitut metsänhoidon menetelmät vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon suometsien käyttö rasittaa vesistöjä.
Vesien johtaminen on suunniteltava niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa puuntuotannolle ja metsien taloudelliselle käytölle, metsäkeskus muistuttaa.
Metsänreunan ja suon välillä on oltava riittävä korkeusero, jotta metsään ei synny vettymishaittoja.
"Useimmiten metsän ja suon rajalla ei ole riittävän suurta korkeuseroa, vaan vesi on johdettava alemmaksi suota pitkin niin sanotun johdeojan avulla. Näin vesi ei pääse nousemaan määritettyä tasoa korkeammalle, vaan johdeojan päästä vesi purkautuu suolle ja jatkaa pintavaluntana eteenpäin”, Antila muistuttaa.
Vesien johtamisen toimintamallia on kehitetty Ojasta allikkoon -hankkeessa. Sen toteuttajina olivat Iin Micropolis, Tapio Oy ja metsäkeskus.
Vesien palauttamisesta ja kartta-aineiston käyttämisestä on koottu tietoa tarinakarttaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
