Kiepissä oleva metsäkanalintu on varsin hajuton ja näkymätön pedoille. Kuva: Timo Filpus
Asiantuntijat kertovat, miten eläimet ovat selvinneet kylmästä ja paikoin vähälumisesta talvesta
Lumisuojan puute ja pakkanen lisäävät energiankulutusta, altistaa pedoille ja voi heikentää kevään pesintätuloksia.Tilaajalle
Jos metsäkanalinnut eivät pääse kieppiin, niiden energian tarve kasvaa. Kuvassa teeriparvi. Kuva: Markku VuorikariTalvi on ollut poikkeuksellisen kylmä ja osassa maata vähäluminen tänä vuonna. Yhdistelmä on monille luonnon eläimille haasteellinen.
Länsi-Suomessa lunta ei ole ollut kaikkialla riittävästi, että metsäkanalinnut pääsisivät kieppiin pakkasta suojaan.
Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo tämän koetelleen metsäkanalintuja.
”Jos lintu ei pääse kieppiin, sen energiankulutus nousee. Se joutuu syömään enemmän ja käyttämään siihen enemmän aikaa päivästä”, Lehtiniemi sanoo.
”Kevään koittaessa tällaiset yksilöt ovat varmasti huonommassa kunnossa kuin muut linnut talven jäljiltä. Jos kuntoa ei ehdi kohentaa, tämä voi jopa heijastua pesimätulokseen. Metsäkanalinnut tekevät kuitenkin isoja poikueita, joten tuskin valtavan isoa merkitystä on”, hän jatkaa.
Saaliiksi joutumisen riski myös kasvaa pitkin päivää ruokailevilla linnuilla. Kiepissä lintu on pedoilta varsin hyvin suojassa.
Lintuja ei kuitenkaan suoraan kuole kovilla pakkasilla siihen, että nämä eivät pääse kieppiin.
Lehtiniemi ei ole koko Suomen tasolla ollut huolestunut metsäkanalintujen pärjäämisestä.
”Isossa osassa Suomea on kuitenkin ollut vähintään se pari-kolmekymmentä senttiä. Siitä saa jo suojaa ihan kohtalaisesti.”
”Lumi on ollut lisäksi ilmavaa pakkashöttöä, koska plussakausia ei ole ollut. Sen eristyskyky on todella hyvä.”
Kieppiin meneviä lintuja ovat teeri, metso, pyy, peltopyy sekä pohjoisessa riekko ja kiiruna. Myös joidenkin pikkulintujen, kuten urpiaisen, on raportoitu hyödyntävän kieppiä.
Luonnonvarakeskuksen johtaja Katja Holmalan mukaan vähälumisuus ja kovat pakkaset eivät ole haitanneet talviunta nukkuvia karhuja tai muita horrostavia nisäkkäitä.
Osalle eläimistä vähälumisuus on hyödyksi.
Kettu ei pane pahakseen, vaikka lunta olisi vähän, sillä se helpottaa myyräjahtia. Kuvassa ketun jäljet hangessa. Kuva: Tuomo Kesäläinen”Petojen elämää helpottaa, jos lunta on vähemmän. Vastaavasti tämä helpottaa myös lajeja, jotka kaivavat ruokaa lumen alta”, Holmala kertoo.
Holmalan mukaan osa maaperässä horrostavista hyönteisistä voi menehtyä, jos lumipeitettä ei ole ollut riittävästi. Samoin voi käydä myös kasvien juurakoille.
Vähälumisuus on voinut olla haitaksi myös jyrsijöille.
”Myyrät ja hiiret ovat paljolti lumipeitteen alla, joka antaa suojaa pedon silmiltä ja myös pakkaselta. Pienet jyrsijät eivät kuitenkaan tarvitse paljoa lunta.”
Luken erikoistutkija Mervi Kunnasrannan mukaan aikuiset saimaannorpat kestävät vähälumisuutta ja pakkasta. Koville se on silti ottanut tänä talvena.
”Aikuiset kyllä selviää. Norpat tekee lumipesiä myös lepopaikoiksi. Eli vaikka selvitään, niin kyllä se elämä on rankempaa, jos ei pääse pesään suojaan.”
Kovilla pakkasilla ongelmana on myös avannon jäätyminen. Norppa osaa tehdä avannon jään alta, mutta ei päältä.
Jäälle syntyminen koituu usein kuutin kohtaloksi. Kuva: Tuomo KesäläinenKaikista haitallisinta vähälumisuus on kuuteille. Emo ei pysty tekemään suojaisaa pesää ilman lunta.
”Pitkälti apukinosten varassa varmaan ollaan. Jäälle syntyneet kuutit usein kuolevat. Ne ovat pedoille alttiina ja kylmettyvät, jos pääsevät kastumaan.”
Saimaannorpat synnyttävät helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
