• Riku ja Hanna kertovat, mitä metsätalousyrittäjän opinnoista jäi käteen: ”Joudun nyt korjaamaan omia jälkiäni”

    Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto antaa metsänomistajille hyvät eväät metsänhoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Koulutuksen jälkeen heiltä luonnistuu myös puukauppa.
    Tilaajalle
    Hanna Haapanen harjoittelee kuormaamista ajokonesimulaattorilla Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kurun kampuksella. Lehtori Janne Ruokonen seuraa vieressä.
    Hanna Haapanen harjoittelee kuormaamista ajokonesimulaattorilla Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kurun kampuksella. Lehtori Janne Ruokonen seuraa vieressä. Kuva: Jyrki Luukkonen
    Metsä|Koulutus
    26.4.202619:00
    Meeri Ylä-Tuuhonen
    Ylöjärvi

    Metsänomistaja Riku Raunioniemi nostaa tukin ajokonesimulaattorin kyytiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredun simulaatiokeskuksessa. Hänen metsätalousyrittäjäopintonsa Kurun kampuksella Ylöjärvellä ovat loppusuoralla.

    ”Hain tänne opiskelemaan, koska halusin oppia hoitamaan omia metsiäni.”

    Maltti on valttia simulaattorityöskentelyssä, tietää metsäalan ammattitutkinnon suorittanut metsänomistaja Riku Raunioniemi Virroilta.
    Maltti on valttia simulaattorityöskentelyssä, tietää metsäalan ammattitutkinnon suorittanut metsänomistaja Riku Raunioniemi Virroilta. 

    Virtolaisesta Raunioniemestä tuli metsänomistaja viisi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksella.

    ”Puolet metsäomaisuudestani oli hoitamatonta metsää, joten minulla riittää metsissäni vielä tekemistä”, hän kertoo.

    Facebookista alkusysäys

    Raunioniemi löysi tiensä Tredun Kurun kampukselle sosiaalisen median kautta.

    ”Metsänomistajien Facebook-ryhmässä joku kehui metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa, ja sen perusteella rupesin etsimään, missä koulutusta järjestetään tällä seudulla.”

    Riku Raunioniemelle opinnoissa eniten haasteita tuotti kirjallisten töiden tekeminen tietokoneella.
    Riku Raunioniemelle opinnoissa eniten haasteita tuotti kirjallisten töiden tekeminen tietokoneella. 

    Vuoden kestävät opinnot alkoivat maaliskuussa 2025.

    ”Parasta olivat maastopäivät. Raivasimme ja teimme hakkuita moottorisahatyönä. Se oli minulle parasta antia, koska haluan tehdä metsänhoitotöitä mahdollisimman paljon itse.”

    Raunioniemi oli raivannut metsiään jo ennen opintoja. Oppia hän oli saanut metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojalta ja Youtubesta. Lisäkoulutus oli silti tarpeen.

    ”Metsänomistajan perisynti on, että metsä jätetään taimikonhoitovaiheessa liian tiheäksi, jolloin puustolla ei ole tilaa järeytyä. Minäkin joudun nyt korjaamaan omia jälkiäni.”

    Lehtori Janne Ruokonen havainnollistaa opiskelijoille simulaattorin avulla, miten katkonta vaikuttaa metsänomistajan tiliin.
    Lehtori Janne Ruokonen havainnollistaa opiskelijoille simulaattorin avulla, miten katkonta vaikuttaa metsänomistajan tiliin. 

    Maastopäivien lisäksi Raunioniemen mieleen olivat erityisesti luonnonmonimuotoisuuteen liittyneet sisällöt.

    ”En minä ennen raivatessani miettinyt säästöpuuryhmiä tai jättänyt riistatiheikköjä. Nyt osaan kiinnittää niihin huomiota jo taimikonhoitovaiheessa. Suoritin opintojen aikana myös luonnonhoitokortin.”

    ”Minäkin joudun nyt korjaamaan omia jälkiäni.”

    Riku Raunioniemi

    Kevään tullen Raunioniemi tekee metsissään taimikon varhaisperkausta ja nuoren metsän kunnostusta. Kesän hän työskentelee asfalttityöntekijänä.

    ”Metsätyöt vetävät minua nyt todella paljon puoleensa. Opettajat kannustivat minua tulevaisuudessa tekemään metsänhoitotöitä kevytyrittäjänä, mutta sitä pitää vielä vähän miettiä.”

    Sopii työn oheen

    Lehtori Jari Syvälä Tredusta suosittelee metsänomistajille juuri metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa, koska se on räätälöity työssä käyviä silmällä pitäen.

    ”Kyse on monimuoto-opetuksesta. Lähipäiviä on keskimäärin 1–2 kertaa viikossa, mutta välillä on myös itsenäisen työskentelyn jaksoja”, Syvälä kertoo.

    Opiskelijat ovat pääsääntöisesti 35–50-vuotiaita. Valtaosa heistä omistaa metsää, mutta se ei ole edellytys.

    ”Aito mielenkiinto ja halu oppia metsätaloudesta riittävät.”

    Lehtori Janne Ruokonen (oikealla) näytti opiskelijoille talviharvennuskohteella Kurun Särkinevalla, miten monitoimikoneen kuljettaja tarkastaa, että koneen mittalaite toimii oikein.
    Lehtori Janne Ruokonen (oikealla) näytti opiskelijoille talviharvennuskohteella Kurun Särkinevalla, miten monitoimikoneen kuljettaja tarkastaa, että koneen mittalaite toimii oikein. 

    Syvälä jakaa opiskelijat neljään ryhmään: Osa omistaa metsää sisarustensa tai vanhempiensa kanssa, toisilla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Kolmas joukko on omistanut metsää jo jonkin aikaa, mutta metsäasiat ovat heille yhä vieraita.

    ”He ovat ehkä tehneet puukaupan ja jääneet miettimään, että meniköhän se ihan oikein ja haluavat nyt hankkia lisäoppia metsäasioista.”

    Neljänteen ryhmään kuuluvat ne, jotka haluavat tarjota palveluja yrittäjänä toisten metsissä.

    ”Se on jo arvo sinällään, että metsäomaisuus säilyy suvussa.”

    Jari Syvälä

    Syvälä toivoo, että opiskelijat oppivat opintojen aikana ymmärtämään omat rajansa.

    ”Jos hoitotöitä on paljon rästissä, voi olla järkevää teettää ne palkkatyönä ja hoitaa esimerkiksi istutukset itse”, Syvälä sanoo.

    Hän kehottaa kaikkia metsää omistavia puhumaan ajoissa ja avoimesti metsäomaisuuteen ja metsänhoitoon liittyvistä asioista.

    ”Se on jo arvo sinällään, että metsäomaisuus säilyy suvussa.”

    Lehtori Jari Syvälä on työskennellyt metsäalan opettajana 20 vuotta Tredun Kurun kampuksella. Viimeiset kuusi vuotta hän on opettanut metsänomistajia.
    Lehtori Jari Syvälä on työskennellyt metsäalan opettajana 20 vuotta Tredun Kurun kampuksella. Viimeiset kuusi vuotta hän on opettanut metsänomistajia. 

    Tarjolla 12 paikkakunnalla

    Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa tarjoaa tällä hetkellä kymmenen oppilaitosta kahdellatoista paikkakunnalla, käy ilmi Opetushallituksen ylläpitämästä Opintopolku-portaalista.

    Tutkinnon perusteet ovat kaikissa oppilaitoksissa samat, mutta painotukset, toteutustavat ja koulutuksen kesto voivat vaihdella. Esimerkiksi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu tarjoaa metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa metsänomistajanaisille.

    Tutkinnot suoritetaan pääsääntöisesti monimuoto-opetuksena eli opiskelu sisältää lähi- ja etäopetusta. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedussa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon voi kuitenkin suorittaa kokonaan verkossa, ja käytännön oppiminen tapahtuu opiskelijan omalla metsätilalla.

    Myös tutkinnon hinta vaihtelee oppilaitoksittain maksuttomasta 550 euroon. Halutessaan opiskelija voi suorittaa vain jonkun tutkinnonosan, jos kokee, että ei tarvitse koko tutkintoa.

    Tutkinnon hinta vaihtelee maksuttomasta 550 euroon.

    Konkreettista asiaa

    Kurussa aamun teoriaopetus on keskittynyt katkontaan. Lounaan jälkeen Hanna Haapanen opiskelijatovereineen pakkautuu koulun pikkubussiin. Harvennushakkuukohteella he pääsevät pohtimaan katkonnan merkitystä käytännössä.

    ”Metsäkoneenkuljettajan täytyy ottaa katkonnassa huomioon paljon eri asioita ja silti osata tehdä päätökset sekunneissa”, Haapanen summaa päivän oppeja.

    Haapasesta tuli metsänomistaja vuodenvaihteessa, kun hänen Mänttä-Vilppulassa sijaitseva kotitilansa siirtyi sukupolvenvaihdoksessa hänelle ja hänen veljelleen.

    ”Kaverini, joka oli saanut jo aiemmin metsää sukupolvenvaihdoksessa, vinkkasi minulle tästä koulutuksesta ja ehdotti, että hakisimme tänne yhdessä.”

    Riku Raunioniemi ja Hanna Haapanen aloittivat metsätalousyrittäjän opinnot runsas vuosi sitten. He ovat kokeneet käytännönläheisen opetuksen hyödylliseksi.
    Riku Raunioniemi ja Hanna Haapanen aloittivat metsätalousyrittäjän opinnot runsas vuosi sitten. He ovat kokeneet käytännönläheisen opetuksen hyödylliseksi. Kuva: Jyrki Luukkonen

    Tradenomiksi opiskelleella Haapasella ei ollut aikaisempaa metsäosaamista. Hän kertoo oppineensa Tredussa monia taitoja, joita hän aikoo hyödyntää oman metsänsä hoidossa.

    ”Yllätyin positiivisesti siitä, että koulutus oli niin käytännönläheistä. Opinnoissa me muun muassa mittasimme puustoa, raivaisimme taimikkoa ja huolsimme moottorisahoja.”

    Haapasen mielestä koulutuksen merkittävin anti oli ajatusten ja kokemusten vaihtaminen opiskelutovereiden kanssa.

    ”Nyt tunnen yli kymmenen ihmistä, jotka omistavat metsää. Jos minua mietityttää joku asia omassa metsässäni, voin laittaa heille viestiä ja tiedän, että saan apua.”

    Hanna Haapanen suosittelee metsätalousyrittäjäopintoja kaikille metsänomistajille. ”Opinnot sopivat myös heille, jotka ovat omistaneet metsää jo pidempään”, hän sanoo.
    Hanna Haapanen suosittelee metsätalousyrittäjäopintoja kaikille metsänomistajille. ”Opinnot sopivat myös heille, jotka ovat omistaneet metsää jo pidempään”, hän sanoo. 

    Haapanen valmistui helmikuussa. Hän aikoo seuraavaksi päivittää tilansa metsäsuunnitelman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan kanssa. Sen jälkeen hän alkaa raivata taimikoita.

    ”Nyt ymmärrän, mistä on kysymys, kun metsäammattilaiset puhuvat pohjapinta-alasta, puutaudeista tai metsänkasvun vaiheista, ja pystyn keskustelemaan heidän kanssaan.”

    Haapanen kokee myös, että koulutuksen ansiosta hän ei ole enää riippuvainen metsäammattilaisten näkemyksistä tehdessään esimerkiksi puukauppaa.

    ”Jos joku nyt tulee sanomaan, että metsääni pitäisi harventaa, pistää sileäksi tai suojella, pystyn arvioimaan hänen sanomisiaan kriittisesti”, Haapanen sanoo.

    Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Tredussa

    Ei edellytä aikaisempaa metsäosaamista.

    Jokainen hakija haastatellaan.

    Kaikille valituille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).

    Sisältää teoriaopintoja sekä luokassa että etänä ja käytännön harjoittelua maastossa.

    Opintojen suorittaminen kestää vuoden, ja niiden laajuus on 150 opintopistettä.

    Antaa valmiudet metsänhoidon suunnitteluun ja toteutukseen sekä puukaupan tekemiseen.

    Tutkinnon suorittanut voi toimia metsätalousyrittäjänä, metsäpalveluyrittäjänä tai metsurina.

    Lähde: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

    Lisää aiheesta
    • Jouni Ylätalo on maa- ja metsätalousalan yrittäjä ja koneellisen puunkorjuun opettaja. ”Metsä on minulle työ ja harrastuspaikka.”

      Metsänhoito | Jouni Ylätalo omistaa 152 hehtaaria metsää ja vastaa metsien hoidosta itse ‒ ”Kyllä minulta joskus kysytään, että oletko sä missään muualla kuin metsässä”

      Tilaajalle
    • Selina Hirvilampi on ollut tekemisissä työkoneiden kanssa pienestä pitäen.

      Koulutus | Tätä mieltä tulevaisuuden ammattilaiset ovat metsienhoidosta: ”Metsien tulisi olla kasvipeitteisiä jatkuvasti”

    Artikkelin aiheet
    metsätalousyrittäjäopinnot
    metsänhoito
    metsänomistajat
    Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
    metsätalous
    Aarre
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle