

Metsänomistaja Riku Raunioniemi nostaa tukin ajokonesimulaattorin kyytiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredun simulaatiokeskuksessa. Hänen metsätalousyrittäjäopintonsa Kurun kampuksella Ylöjärvellä ovat loppusuoralla.
”Hain tänne opiskelemaan, koska halusin oppia hoitamaan omia metsiäni.”

Virtolaisesta Raunioniemestä tuli metsänomistaja viisi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksella.
”Puolet metsäomaisuudestani oli hoitamatonta metsää, joten minulla riittää metsissäni vielä tekemistä”, hän kertoo.
Raunioniemi löysi tiensä Tredun Kurun kampukselle sosiaalisen median kautta.
”Metsänomistajien Facebook-ryhmässä joku kehui metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa, ja sen perusteella rupesin etsimään, missä koulutusta järjestetään tällä seudulla.”
Vuoden kestävät opinnot alkoivat maaliskuussa 2025.
”Parasta olivat maastopäivät. Raivasimme ja teimme hakkuita moottorisahatyönä. Se oli minulle parasta antia, koska haluan tehdä metsänhoitotöitä mahdollisimman paljon itse.”
Raunioniemi oli raivannut metsiään jo ennen opintoja. Oppia hän oli saanut metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojalta ja Youtubesta. Lisäkoulutus oli silti tarpeen.
”Metsänomistajan perisynti on, että metsä jätetään taimikonhoitovaiheessa liian tiheäksi, jolloin puustolla ei ole tilaa järeytyä. Minäkin joudun nyt korjaamaan omia jälkiäni.”

Maastopäivien lisäksi Raunioniemen mieleen olivat erityisesti luonnonmonimuotoisuuteen liittyneet sisällöt.
”En minä ennen raivatessani miettinyt säästöpuuryhmiä tai jättänyt riistatiheikköjä. Nyt osaan kiinnittää niihin huomiota jo taimikonhoitovaiheessa. Suoritin opintojen aikana myös luonnonhoitokortin.”
”Minäkin joudun nyt korjaamaan omia jälkiäni.”
Kevään tullen Raunioniemi tekee metsissään taimikon varhaisperkausta ja nuoren metsän kunnostusta. Kesän hän työskentelee asfalttityöntekijänä.
”Metsätyöt vetävät minua nyt todella paljon puoleensa. Opettajat kannustivat minua tulevaisuudessa tekemään metsänhoitotöitä kevytyrittäjänä, mutta sitä pitää vielä vähän miettiä.”
Lehtori Jari Syvälä Tredusta suosittelee metsänomistajille juuri metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa, koska se on räätälöity työssä käyviä silmällä pitäen.
”Kyse on monimuoto-opetuksesta. Lähipäiviä on keskimäärin 1–2 kertaa viikossa, mutta välillä on myös itsenäisen työskentelyn jaksoja”, Syvälä kertoo.
Opiskelijat ovat pääsääntöisesti 35–50-vuotiaita. Valtaosa heistä omistaa metsää, mutta se ei ole edellytys.
”Aito mielenkiinto ja halu oppia metsätaloudesta riittävät.”

Syvälä jakaa opiskelijat neljään ryhmään: Osa omistaa metsää sisarustensa tai vanhempiensa kanssa, toisilla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Kolmas joukko on omistanut metsää jo jonkin aikaa, mutta metsäasiat ovat heille yhä vieraita.
”He ovat ehkä tehneet puukaupan ja jääneet miettimään, että meniköhän se ihan oikein ja haluavat nyt hankkia lisäoppia metsäasioista.”
Neljänteen ryhmään kuuluvat ne, jotka haluavat tarjota palveluja yrittäjänä toisten metsissä.
”Se on jo arvo sinällään, että metsäomaisuus säilyy suvussa.”
Syvälä toivoo, että opiskelijat oppivat opintojen aikana ymmärtämään omat rajansa.
”Jos hoitotöitä on paljon rästissä, voi olla järkevää teettää ne palkkatyönä ja hoitaa esimerkiksi istutukset itse”, Syvälä sanoo.
Hän kehottaa kaikkia metsää omistavia puhumaan ajoissa ja avoimesti metsäomaisuuteen ja metsänhoitoon liittyvistä asioista.
”Se on jo arvo sinällään, että metsäomaisuus säilyy suvussa.”

Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa tarjoaa tällä hetkellä kymmenen oppilaitosta kahdellatoista paikkakunnalla, käy ilmi Opetushallituksen ylläpitämästä Opintopolku-portaalista.
Tutkinnon perusteet ovat kaikissa oppilaitoksissa samat, mutta painotukset, toteutustavat ja koulutuksen kesto voivat vaihdella. Esimerkiksi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu tarjoaa metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa metsänomistajanaisille.
Tutkinnot suoritetaan pääsääntöisesti monimuoto-opetuksena eli opiskelu sisältää lähi- ja etäopetusta. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedussa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon voi kuitenkin suorittaa kokonaan verkossa, ja käytännön oppiminen tapahtuu opiskelijan omalla metsätilalla.
Myös tutkinnon hinta vaihtelee oppilaitoksittain maksuttomasta 550 euroon. Halutessaan opiskelija voi suorittaa vain jonkun tutkinnonosan, jos kokee, että ei tarvitse koko tutkintoa.
Tutkinnon hinta vaihtelee maksuttomasta 550 euroon.
Kurussa aamun teoriaopetus on keskittynyt katkontaan. Lounaan jälkeen Hanna Haapanen opiskelijatovereineen pakkautuu koulun pikkubussiin. Harvennushakkuukohteella he pääsevät pohtimaan katkonnan merkitystä käytännössä.
”Metsäkoneenkuljettajan täytyy ottaa katkonnassa huomioon paljon eri asioita ja silti osata tehdä päätökset sekunneissa”, Haapanen summaa päivän oppeja.
Haapasesta tuli metsänomistaja vuodenvaihteessa, kun hänen Mänttä-Vilppulassa sijaitseva kotitilansa siirtyi sukupolvenvaihdoksessa hänelle ja hänen veljelleen.
”Kaverini, joka oli saanut jo aiemmin metsää sukupolvenvaihdoksessa, vinkkasi minulle tästä koulutuksesta ja ehdotti, että hakisimme tänne yhdessä.”

Tradenomiksi opiskelleella Haapasella ei ollut aikaisempaa metsäosaamista. Hän kertoo oppineensa Tredussa monia taitoja, joita hän aikoo hyödyntää oman metsänsä hoidossa.
”Yllätyin positiivisesti siitä, että koulutus oli niin käytännönläheistä. Opinnoissa me muun muassa mittasimme puustoa, raivaisimme taimikkoa ja huolsimme moottorisahoja.”
Haapasen mielestä koulutuksen merkittävin anti oli ajatusten ja kokemusten vaihtaminen opiskelutovereiden kanssa.
”Nyt tunnen yli kymmenen ihmistä, jotka omistavat metsää. Jos minua mietityttää joku asia omassa metsässäni, voin laittaa heille viestiä ja tiedän, että saan apua.”

Haapanen valmistui helmikuussa. Hän aikoo seuraavaksi päivittää tilansa metsäsuunnitelman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan kanssa. Sen jälkeen hän alkaa raivata taimikoita.
”Nyt ymmärrän, mistä on kysymys, kun metsäammattilaiset puhuvat pohjapinta-alasta, puutaudeista tai metsänkasvun vaiheista, ja pystyn keskustelemaan heidän kanssaan.”
Haapanen kokee myös, että koulutuksen ansiosta hän ei ole enää riippuvainen metsäammattilaisten näkemyksistä tehdessään esimerkiksi puukauppaa.
”Jos joku nyt tulee sanomaan, että metsääni pitäisi harventaa, pistää sileäksi tai suojella, pystyn arvioimaan hänen sanomisiaan kriittisesti”, Haapanen sanoo.
Ei edellytä aikaisempaa metsäosaamista.
Jokainen hakija haastatellaan.
Kaikille valituille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).
Sisältää teoriaopintoja sekä luokassa että etänä ja käytännön harjoittelua maastossa.
Opintojen suorittaminen kestää vuoden, ja niiden laajuus on 150 opintopistettä.
Antaa valmiudet metsänhoidon suunnitteluun ja toteutukseen sekä puukaupan tekemiseen.
Tutkinnon suorittanut voi toimia metsätalousyrittäjänä, metsäpalveluyrittäjänä tai metsurina.
Lähde: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
