Tukkien osuus on Suomen kokonaishakkuista 42–50 prosenttia eli keskimäärin 27–30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kuva: Jarno Mela
Korkojen lasku ei ole auttanut, sahat kaipaavat rakentamisen vilkastumista
Keitele Groupin Matti Kylävainio sanoo, että pelko on viime ajat ohjannut puukauppaa.Tilaajalle
Keitele Groupin Matti Kylävainio muistuttaa, että rakentaminen on sahatavaran kysynnän tärkein ajuri. Kuva yhtiön Alajärven sahalta. Kuva: Johannes TervoSahojen yleiskuva on edelleen vaisu.
Näin tiivistää sahayhtiö Keitele Groupin toimitusjohtaja Matti Kylävainio.
”Parempia aikoja odotetaan, mutta niistä ei vielä ole konkreettisia merkkejä, vaikka esimerkiksi korkotaso Euroopassa on laskenut. Talouskasvu on heikkoa”, Kylävainio sanoo ja nostaa näkemyksensä tueksi sahatavaran maailmanlaajuisen kulutusennusteen.
”Huippuvuosina havusahatavaran kulutus oli 335–340 miljoonaa kuutiota vuodessa, nyt ennusteet ovat 285–290 miljoonaa kuutiota. Pudotus on raaka ja kertoo maailmanlaajuisesta rakentamisen aktiviteetista. Se on tärkein sahatavaran kysynnän ajuri.”
Yhdysvalloissa sahatavarafutuurit ovat nousseet viime viikkoina. Kylävainio sanoo, että mahdollisen hintarallin vaikutus on pieni ainakin heidän yhtiölleen, koska se ei ole aktiivinen Yhdysvaltain markkinoilla.
”Luulen, että presidentti Trumpin tullien takia amerikkalaiset maahantuojat hamstrasivat sahatavaraa ja ostivat futuureja siltä varalta, että tullit toteutuvat kovimman mukaan.”
Danske Bankin metsäteollisuuden maaliskuun alun suhdannekatsaus toteaa, sahat ovat varovaisen optimistisia kuitenkin niin, että tässä sanaparissa korostuu varovaisuus.
”Vientimarkkinoita tarkasteltaessa Eurooppa ei näytä tarjoavan lisää vetoa.”
”Vientimarkkinoita tarkasteltaessa Eurooppa ei näytä tarjoavan lisää vetoa. Monet pitävät Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää yllättävän vahvoina markkinoina”, todetaan suhdannekatsauksessa.
Kylävainion mukaan Pohjois-Afrikassa kysyntä on säilynyt tasaisena jo pidempään. Sitä ovat pitäneet huolen esimerkiksi Egyptin kaupunkiprojektit ja Saudi-Arabian rakentaminen.
”Pitää kuitenkin muistaa mittakaava. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkina on vuodessa 8–10 miljoonaa kuutiota, kun esimerkiksi Eurooppa on noin sata miljoonaa kuutiota ja Kiinakin on tuonut noin 30 miljoonaa kuutiota sahatavara vuodessa.”
Suomesta vietävän sahatavaran hinnat ovat nousseet varovaisesti tämän vuoden alkupuolella. Nyt liikutaan noin 250 eurossa kuutiolta. Sahurit ovat mananneet jo pidempään valmiin sahatavaran ja raaka-aineen välistä heikkoa hintasuhdetta. Sen takia sahojen kannattavuus on heikko.
Kylävainion mukaan hintanäkymästä on vaikea sanoa vielä mitään, koska kaupanteko on siirtynyt aiempaa myöhäisemmäksi talouden ja kysynnän epävarmuuden vuoksi.
”Aikaisemmin asiakkailta saatiin helmikuussa erittely siitä, mitä he ostaisivat huhtikuusta eteenpäin. Tänä vuonna tietoa on saatu vasta maaliskuun puolivälissä.”
Tukin hinta on pysynyt korkealla alkuvuoden aikana. Osaltaan se johtunee leudosta talvesta. Perinteistä talvileimikoita on saatu korjuuseen vähemmän ja yhtiöt ovat puuhuoltoa turvatakseen ostaneet enemmän kesä- ja kelirikkoleimikoita, jotka ovat tyypillisesti kantohinnaltaan kalliimpia.
Kylävainiolla on tilanteesta myös laajempi näkemys. Hänen mukaansa kokonaispuukaupasta välittyy kuva, jossa pelko ohjaa puukauppaa. Pelko liittyy ennen kaikkea puun riittävyyteen.
”Venäjän kuitupuun jääminen pois, turpeen korvaaminen pieniläpimittaisella puulla ja massateollisuuden kapasiteetin kasvu tarkoittivat yhdessä sitä, että pitää löytää 15 miljoonaa kuutiota pieniläpimittaista puuta.”
”Yhdenkään ison yhtiön puunhankinnasta vastaava ihminen ei voi ottaa sitä riskiä, että puukauppa pysähtyy ja puut loppuvat tehtailta.”
Sahojen ei Kylävainion mielestä pitäisi olla huolissaan. Hän purkaa tilannetta lukujen kautta. Teollisen raakapuun hakkuut ovat olleet noin 60–70 miljoonaa kuutiota vuodessa. Siitä tukkien osuus on ollut 42–50 prosenttia eli keskimäärin 27–30 miljoonaa kuutiota vuodessa 15 viime vuoden aikana.
Sahateollisuus on tuottanut viime vuosina 10–11 miljoonaa kuutiota sahatavaraa vuodessa. Sen tekemiseen tarvitaan noin 22 miljoonaa kuutiota tukkeja.
”Tukkeja menee edelleen monta miljoonaa kuutiota ohi sahateollisuuden käytettäväksi muualla.”
”Tukkeja menee edelleen monta miljoonaa kuutiota ohi sahateollisuuden käytettäväksi muualla. Ikääntyvät metsät antavat sahauskelpoista puuta nyt ja tulevaisuudessa.”
”Kuitupuu on se puuttuva juttu. Sen pelätään loppuvan, ja sen takia puukauppaa yritetään väkisin ruoskia ennätystasolle perinteisillä lääkkeillä. Tuo lääke on usein ollut tukin hinta.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
