Helsingin Katajanokalle valmistuva Katajanokan Laituri on hyvä esimerkki julkisesta puurakentamisesta. Rakennukseen tulee esimerkiksi hotelli ja Stora Enson pääkonttori. Kuva: Jarkko Sirkiä
Julkisen puurakentamisen markkinaosuus riippuu tarkastelutavasta – suosio on kasvanut viime vuosina
Vaikka julkinen puurakentaminen on ollut kasvussa viime vuosina, se on yhä paljon yksityistä puurakentamista jäljessä.Tilaajalle
Työeläkeyhtiö Varma rakennuttaa Helsingin Katajanokalle puurakennusta, johon tulee Stora Enson uusi pääkonttori. Kuva: Jarkko SirkiäStora Enson uusi puinen pääkonttori valmistuu Helsingin Katajanokalle kesällä 2024. Katajanokan Laituriksi nimetyn rakennuksen ensimmäinen puuelementti asennettiin paikalleen tiistaina.
Katajanokan Laituri on hyvä esimerkki suuresta julkisesta puurakennuksesta.
”Tavoitteemme siitä, että julkista puurakentamista tehdään yhä enemmän, ottaa ison askeleen”, kehui Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) tiistaina.
Rakennukseen tulee Stora Enson pääkonttorin lisäksi Solo Sokos Hotel Pier 4 sekä muita toimitiloja. Katajanokan Laiturin rakennuttaa ja omistaa Työeläkeyhtiö Varma. Vuokrattavaa kerrospinta-alaa on yhteensä 16 000 neliömetriä.
Julkinen puurakentaminen on ollut kevyessä kasvussa viime vuosina, kertoo ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heino.
”Vuonna 2012 sen osuus oli 15 prosenttia ja vuonna 2021 17 prosenttia. Vuonna 2022 on tultu vähän taaksepäin.”
Julkisen puurakentamisen kansallisen tavoitteen mukaan puurakentamisen osuuden olisi pitänyt olla 31 prosenttia vuonna 2022.
Ympäristöministeriö seuraa puurakentamisen markkinaosuutta puurakennusten tilavuuden mukaan. Jos rakentamista katsoo julkisen puurakentamisen kappalemäärän perusteella, luvut näyttävät varsin erilaisilta.
”Vuodelta 2021 julkisen rakennuttajan toiminnassa on rakennettu 1606 rakennusta, joista puurunkoisia on ollut 979 eli 61 prosenttia. Kun katsotaan tilavuutta, vuoden 2021 osuus onkin 17 prosenttia. Puurakennukset ovat usein pienempiä kuin muusta materiaalista tehdyt rakennukset, vaikka niitä paljon tehdään”, Heino selittää.
Etenkin opetusrakennuksien kohdalla puurakentamisen osuus on ollut kasvussa. Myös hoitoalan rakennuksissa kehitys on myönteistä.
”Asuinkerrostalojen rakentaminen on se, mikä on huonoiten kehittynyt.”
Puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta rakentamisesta pitäisi olla 45 prosenttia vuonna 2025. Heino uskoo, että osuutta pystytään nostamaan, mutta tavoitteeseen pääseminen on hankalaa.
”Tavoitteen asettamisessa on ajateltu, että julkisen sektorin pitäisi näyttää esimerkkiä puurakentamisen osalta. Suomessa puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta tilavuuden mukaan on 30 prosenttia, mutta julkisen rakentamisen kohdalla osuus on 15 prosenttia eli selvästi vähäisemmällä tasolla kuin yksityisellä.”
Pientaloilla on suuri vaikutus yksityisen sektorin puurakentamisen suureen osuuteen.
”Voisi osoittaa sormella kuntakenttää ja myös valtiota, että ei edes rakenneta samalla aktiviteetillä puusta kuin muu yhteiskunta, vaikka pitäisi toimia suunnannäyttäjänä”, Heino moittii.
Puurakentamisen osuutta pyritään kasvattamaan, koska sillä on useita hyviä puolia. Se esimerkiksi varastoi hiiltä pitkäksi aikaa. Helsingin Katajanokalle valmistuvan puurakennuksen on tarkoitus kestää ainakin sata vuotta ja varastoida hiiltä koko elinkaarensa ajan.
Rakennuksen 7600 kuutiometriä massiivipuuta varastoi noin 6000 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa 3500 henkilöauton keskimääräisiä vuotuisia päästöjä Suomessa.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
