UPM:n suuri muutos – vähemmän valmiita tuotteita ja enemmän materiaaleja muiden jalostettavaksi

Käviköhän UPM:n johdolle vahinko, kun se esitteli yhtiön tulevaisuutta viime torstaina?

UPM:n sijoittajille ja analyytikoille suunnatussa puhelussa käsiteltiin yhtiön ja Sappin suunnitelmia siirtää painopaperituotantonsa yhteisyritykseen. Toimitusjohtaja Massimo Reynaudo näytti grafiikkaa, jonka mukaan UPM:n yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (cagr) on ollut 4,4 prosenttia kymmenessä vuodessa ilman painopapereita ja vaneriliiketoimintaa.

Ilman vanereita!! UPM ilmoitti syyskuussa aloittavansa vaneriliiketoiminnan strategisen arvioinnin. Vaihtoehtoina ovat muun muassa vanereiden myynti, osittaisjakautuminen tai pörssilistautuminen. Ainakin periaatteessa yhtenä mahdollisuutena voisi olla myös vanereiden jatko konsernissa.

Reynaudon esitys antoi aika varman vastauksen, että vanerit eivät enää jatkossa ole osa UPM:ää.

Ilman painopapereita ja vanereita UPM:stä tulee entistä enemmän resurssiyhtiö, joka tekee tuotannontekijöitä muiden jalostettavaksi. Oman määritelmänsä mukaan se keskittyy uusiutuviin kuituihin, kehittyneisiin materiaaleihin ja hiilidioksidipäästöjä vähentäviin ratkaisuihin.

”Uusi UPM” on pienempi kuin nykyinen UPM. Ilman painopapereita ja vanereita konsernin liikevaihto putoaa noin 7,5 miljardiin euroon aiemmasta noin 10,3 miljardista eurosta. Vertailukelpoinen liikevoitto taas laskee 1,2 miljardista eurosta noin 900 miljoonaan euroon. Luvut ovat viime vuodelta.

Aika monissa pöydissä ollaan sitä mieltä, että tämä ei ole UPM:n lopullinen muoto. MT:n jutussa erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että painopapereiden ja vanereiden jälkeen lähtisi energialiiketoiminta.

Vai jääkö energia sittenkin UPM:ään ihan viimeiseksi? Sähkön kulutuksen odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina ja sähköntuotannolla on mahdollista tehdä tulosta pitkälle tulevaisuuteen.

Markkinoilla on jo jonkin aikaa hellitty ajatusta, jonka mukaan seuraavaksi lähtisivät tarrat. Se on itsenäinen liiketoiminta UPM:n sisällä, se on riittävän suuri runsaan 1,5 miljardin liikevaihdolla, se kasvaa ja sille voi ennustaa korkeita kertoimia arvonmäärityksessä.

UPM:n ja Sappin painopapereiden yhdistäminen on mittaluokassaan merkittävämpi kuin yksittäisen koneen tai tehtaan sulkeminen. Suomessa yhteisyritys vaikuttaa neljään tehtaaseen.

Euroopan suurimpana painopaperiyhtiönä UPM:lla ei ollut kovinkaan montaa varteenotettavaa kumppania järjestelyyn. Finanssitoimijoista eli lähinnä pääomasijoittajista hyvin harva haluaa koskea kutistuvaan liiketoimintaan aikana, jolloin rahalla on taas hintansa.

Teollisella puolella UPM:llä on vielä vähemmän vaihtoehtoja, joiden kanssa se voisi tai kannattaisi mennä kimppaan.

Sappi Europe teki syyskuussa päättyneellä tilikaudella 2,2 miljardin liikevaihdolla 64 miljoonan euron käyttökatteen ja 36 miljoonan euron vertailukelpoisen liiketappion.

Järjestelyllä Sappi saa lisäaikaa Euroopan heikosti kannattavalle liiketoiminnalleen ja UPM saa siirrettyä yhteisyritykseen liiketoiminnan, joka on painanut sen arvostusta osakemarkkinoilla.

Järjestelyssä UPM saa yhteisyritykseltä 613 miljoonan euron käteismaksun, puolet yhteisyrityksen osakkeista ja 406 miljoonan euron eläkevastuut siirtyvät yhteisyritykselle. Sappi saa yhteisyritykseltä 139 miljoonaa euroa käteistä ja puolet sen osakkeista.

Ilmeisesti Sappi tarvitsee rahaa, koska voitaisiinhan tuo 139 miljoonaa jättää maksamatta ja vähentää sama määrä UPM:n käteisosuudesta. Näin aloittava yhteisyritys pääsisi liikkeelle pienemmällä velkataakalla.

Paperinkulutuksen trendinomainen lasku jatkuu. Nykyvauhdilla alamäki on 0,3–0,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Edessä on vääjäämättä vaikeita päätöksiä tehtaiden sulkemisesta. Jatkossa niitä ei tee UPM:n tai Sappin johto, vaan yhteisyrityksen johto.

Jos tai kun jokin tehdas menee kiinni Suomessakin, niin mitä yhteisyritys tekee käsiin jäävälle omaisuudelle?

Yhteisyrityksellä olisi hallussaan isot sähköliittymät, teollisuudelle luvitettu alue ja pääsääntöisesti vieressä virtaava vesi. Vaihtoehtona voisi olla Summan paperitehtaan tapauksen toisinto.

Summassa Google osti Stora Ensolta tyhjän tehtaan palvelinkeskukseksi. Silloin elettiin vuotta 2009. Sen jälkeen datakeskuskiima on noussut ihan uudelle tasolle.