
Poikkeuksellisen aikaisin alkanut kevät ja kuivuus herättävät huolta tulevasta marjasadosta.
Vuoden 2025 luonnonmarjasato oli kauden sääolosuhteiden vuoksi alueellisesti ja paikallisesti hyvin vaihteleva.
Siinä missä esimerkiksi pohjoisesta Suomesta marjoja saatiin poikkeuksellisen vähän, Länsi- ja Itä-Suomen marjasato oli sekä puolukan että mustikan osalta hyvä.
Lakkasato oli erittäin huono lähes koko maassa.
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Rainer Peltolan mukaan aikainen kevät lisää marjasatoon kohdistuvia riskejä, etenkin aikaisin kukkiville mustikalle ja suomuuraimelle.
Kuivuus ei yleensä haittaa kukintaa, ellei kukinnan aikaan osuva poikkeuksellisen ankara helle kuivata kukkia.
Sekä mustikan että suomuuraimen kukkien pölyttyminen on täysin riippuvaista pölyttäjähyönteisistä.
Aikaisen kevään tuomat riskit liittyvät Peltolan pölyttäjiin ja siihen, onko niitä siinä vaiheessa jo riittävästi, kun kukat aloittavat kukintansa.
Sekä mustikan että suomuuraimen kukkien pölyttyminen on täysin riippuvaista pölyttäjähyönteisistä.
”Jos kukinta on kovin aikaisessa, niin silloin voi olla, että pölyttäjiä on vain niukasti. Eli vaikka halloilta ja takatalvilta säästyttäisiinkin, sato voi jäädä niukaksi koska pölytystyövoimaa on vähän.”
Kauhukuvia ei hänen mukaansa kuitenkaan kannata aikaisen kevään tai poikkeavien sääolojen myötä lähteä vielä maalailemaan.
”Etenkin mustikka on sopeutunut loppukevään ja alkukesän epävarmoihin säihin. Kukkia voi muodostua samallakin alueella jopa pari viikkoa, jolloin muutaman päivän takatalvi tai muutamat hallayöt eivät tuhoa koko kukintaa”, hän kertoo.
Tappioita Rainer Peltolan mukaan tulee ja se näkyy marjasadon määrässä ainakin paikallisesti.
”Suomi on kuitenkin aika iso maa ja alueellisestikin säät rankaisevat tai palkitsevat marjakasvustoja eri tavoin. Tämän takia pätevillä marjastajilla on aina useita luottopaikkoja aika laajallakin alueella”.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
