Tilaisuudessa kuultiin Suomesta Kanadaan lähteneen ajokonekuskin Jussi Kolun terveiset Sussexista. Kuva: Rami Marjamäki
Miltä kuulostaisi 30 hehtaarin työmaa? Kanadalaisen J.D. Irvingin leivissä suomalaiset konekuskit pääsevät kiinni isoihin hakkuisiin
Suomalaisen metsäosaamisen arvostus on korkealla kansainvälisillä markkinoilla.TilaajalleTampere
Dave Corbett (vas.) , Barry MacAllister ja Laura Enckell kertovat J.D. Irvingin toiminnasta ja rekrytointiperiaatteista Kari Niemiselle (alarivissä vasemmalla) ja Aki Thomassonille. Kuva: Rami MarjamäkiMillaista olisi metsäalan työ Atlantin toisella puolen? Yhteensä 14 kiinnostunutta osallistujaa saapui kanadalaisen metsäalan perheyrityksen J.D. Irvingin infotilaisuuteen Tampereelle kuulemaan työskentelymahdollisuuksista Kanadassa.
Yritys hakee moto- ja ajokoneenkuljettajia sekä puuautokuskeja maan itärannikolle New Brunswickiin ja Nova Scotiaan.
Yrityksen työmaajohtaja Barry McAllister sekä kansainvälisestä rekrytoinnista vastaava Dave Corbett saapuivat esitelmöimään yrityksestä kuulijoille.
Suomen rekrytoinnista vastaava Laura Enckell kertoo tehneensä yhteistyötä J.D. Irvingin kanssa jo useamman vuoden.
”Sinä aikana kun olen itse ollut yhteistyössä mukana, on J.D.:ltä käyty Suomessa pari kertaa vuodessa. Kolmen vuoden aikana on rekrytoitu noin 20 henkilöä töihin, joista noin kolme oli autokuskeja ja loput moto- tai harvesterikuljettajia”, Enckell kertoo.
”Hakijan tulee ymmärtää, ettei kyse ole vain työstä, vaan elämänmuutoksesta.”
Perjantain tilaisuuteen saapuneet Aki Thomasson ja Kari Nieminen ovat molemmat autokuskeja. Miehet ovat tulleet infotilaisuuteen uteliaisuuttaan, mutta silti tositarkoituksella.
”Jos tulisin valituksi, motivaatio työskentelyyn olisi kyllä kohdillaan”. Thomasson toteaa. Miestä houkuttelee paitsi kaverin positiivinen kokemus vastaavanlaisesta työmahdollisuudesta Kanadassa myös positiivinen mielikuva itse maasta.
Niminen kertoo tulleensa tilaisuuteen niin sanotusti potkimaan renkaita, eli katsomaan mitä tilaisuudella on tarjota. Koodarina päätoimisesti työskentelevä Nieminen ajaa keikkaluontoisesti sora-autoa.
Pian kanadalaiset saapuvat paikalle. Osallistujien kysymykset Corbettille ja McAllisterille koskevat niin paikallista verotusta kuin käytännön asioita.
McAllisterin kuvailu puuautokuskien Kanadassa käyttämistä ajoneuvoista saa tilaisuudessa osakseen hyväksyvää ja innostunutta naurahtelua.
Mutta miksi etsiä metsäalan tekijöitä juuri Suomesta? McAllister mukaan suomalaiskuskit ovat kovan luokan ammattilaisia ja he tekevät työnsä ylpeydellä.
”Kaikki nämä samat asiat ovat myös yrityksemme perusarvoja.”
Suomaisille Kanadaan saapuville kuskeille ei McAllisterin mukaan ole tarvetta kouluttaa kaikkea alusta alkaen.
”Suomalainen metsätyöntekijä on plug and play, heti toimintavalmis.”
Kanadaan saapuneen suomalaiskuskin kohdalla kyse on miehen mukaan enemmänkin mukautumisjaksosta, jossa tehdään kuskeille tutuksi Kanadan metsien erityispiirteet, ympäristöasetukset ja poikkeavuudet suomalaiseen metsään verrattuna.
Potentiaalisen kandidaatin tulee Corbettin mukaan täyttää kolme arviointikriteeriä, jotka ovat koulutus, kokemus ja riittävä englannin kielen taito.
Koulutuksen minimitasona on toisen asteen koulutus, lukio tai ammatillinen koulutus. Kokemusta alalta tulisi olla yli kaksi vuotta viimeisen viiden vuoden ajalta.
Englannin kielen osaaminen on Corbettin mukaan tärkeää paitsi maahan sopeutumisen myös työturvallisuuden kannalta. Työntekijän tulee ymmärtää täysin hänelle annetut ohjeet ja työturvallisuusmääräykset.
Ero Suomeen näkyy siis myös hakkuualojen koossa. Parin hehtaarin kuvioiden sijaan konekuski voi saada eteensä jopa 30 hehtaarin työmaan. Konekalustoa ei tarvitse siis yhtä mittaa siirtää.
Kuten Suomessa, myös Kanadassa puunkorjuussa vaikuttavan tekijänä on ilmasto ja sen myötä sääolot. Molemmissa maissa leuto talvi voi vaikuttaa talvikohteiden korjuuseen.
Kanadassa leutous ei muodostu ongelmaksi. Vastaus haasteeseen on McAllisterin mukaan työskentelyalueen koko.
J.D. Irving operoi noin 3 miljoonan hehtaarin metsäalalla, joten korjuuolosuhteista huolimatta hakattavaa löytyy aina jostakin päin aluetta.
Ero Suomeen näkyy siis myös hakkuualojen koossa. Parin hehtaarin kuvioiden sijaan konekuski voi saada eteensä jopa 30 hehtaarin työmaan. Konekalustoa ei tarvitse siis yhtä mittaa siirtää.
Infotilaisuuksissa kuullaan tietopaketti Kanadassa työskentelemisestä. Laura Enckell vastaa Kari Niemisen kiperiin kysymyksiin. Kuva: Rami MarjamäkiRekrykiertue, eli miesten sanoin missio jatkuu Tampereen viikonlopun jälkeen Jyväskylään, Kajaaniin ja Joensuuhun. Yritys on tehnyt Corbettin mukaan jo yli 30 kansainvälistä rekrytointikiertuetta.
Yhtiö tarjoaa Kanadaan saapuville työntekijöilleen apua ja tukea myös viisumiprosessissa. Paljon merkitystä on potentiaalisen kandidaatin halulla hypätä seikkailuun.
”Hakijan tulee ymmärtää, ettei kyse ole vain työstä, vaan elämänmuutoksesta”, McAllister ja Corbett toteavat tilaisuuden lopuksi.
J.D. Irving
Kanadalainen maa- ja metsätalouden monialainen perheyritys.
Toiminut vuodesta 1882.
Metsäpuolella yrityksellä on yli 500 työntekijää.
Yhteensä 400 metsäkonetta ja puuautoa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
