Maastosta erottaa kapeiden nauhamaisten metsätilojen rajat. Heikki Aarnipuro omistaa oikealla olevan kaidan palstan Haukiputaan Luukelanperällä. Kuva: Kai Tirkkonen
”Vanhempien metsäpalsta oli 16 kilometriä pitkä ja sata metriä leveä” – Maanmittauslaitoksen tilusjärjestelyt järkeistävät metsänhoitoa
Menettelyllä korjataan sekä isonjaon että perinnönjakojen epäkäytännöllisiä lopputuloksia.Tilaajalle
Heikki Aarnipuro osallistuu jo toiseen isoon tilusjärjestelyyn. Hän on tyytyväinen muun muassa metsänhoidon helpottumiseen. Kuva: Kai TirkkonenHaukiputaalaisen Heikki Aarnipuron vanhemmilla oli sata metriä leveä ja 16 kilometriä pitkä metsäpalsta ennen kuin alueella ryhdyttiin tilusjärjestelyihin.
Maanmittauslaitoksen avustuksella satojen omistajien palstat järjesteltiin uusiksi. Maita oli yhteensä yli kuusituhatta hehtaaria.
”Nyt vanhempien palsta on tulitikkulaatikon muotoinen suorakulmio.”
Tilusjärjestelyllä parannetaan ja nykyaikaistetaan tilusrakennetta. Aikoinaan pirstoutunut rakenne korjataan vastaamaan nykyajan tarpeita.
Järjestely hyödyttää maanomistajaa helpottamalla metsänhoitoa ja puukauppaa. Etenkään pitkät ja kapeat palstat eivät sovellu hyvin nykyaikaiseen metsätalouden harjoittamiseen. Myös yhteiskunta näkee tilusrakenteen parantamisen järkeväksi, ja siksi Maanmittauslaitos tarjoaa auliisti apuaan järjestelyihin.
”Maanmittauslaitos on tiedottanut tilusjärjestelyn mahdollisuuksista kiinteistörakenteen parantamisen välineenä koko 2000-luvun”, tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen kertoo.
Tilusjärjestely tunnettiin aiemmin uusjakona. Menettelyllä korjataan sekä isossajaossa että perinnönjaoissa tehtyjä epäkäytännöllisiä ratkaisuja.
Aarnipuro kertoo, että pitkät ja kapeat palstat ovat merenrannan ja jokivarsien erikoisuus.
”Jokainen on halunnut, että metsäpalsta lähtee juoksemaan kotipihalta. Kaikille on myös haluttu jakaa kaikenlaista maata. Ensin jaettiin niityt.”
Tilusjärjestelyselvitys käynnistyy maanomistajien hakemuksesta. Aloitteentekijöiden ei tarvitse edes tietää kaikkia mahdollisia osapuolia.
Maanmittauslaitos järjestää ensiksi keskustelutilaisuuden. Selvityksessä tutkitaan maanomistajien halukkuus ja mahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseen. Samalla tarkennetaan selvitysaluetta. Houkuttimena on, että selvitys on maanomistajille ilmainen. Selvityksen jälkeen maanomistajat voivat hakea tilusjärjestelytoimitusta.
Tiluksien järjestely esimerkiksi naapurien kesken on monesti vaikeaa, koska pinta-aloja on vaikea saada täsmäämään. Tilusjärjestelyssä vaihtoja voidaan suunnitella puhtaalta pöydältä isommalla kokoonpanolla.
Joidenkin tilojen pinta-ala voi siinä pienentyä, mutta tilalle voi tulla tuottavampaa metsämaata tai voittava maanomistaja korvaa toisen menetyksen rahassa. Usein perustetaan lisäksi yhteismetsä, johon halukkaat voivat liittyä. Myös alueen tiejärjestelyt katsotaan kuntoon.
Tilusjärjestelyn edellytyksenä on, että hyödyt ovat kustannuksia suuremmat ja parannus olennainen. Järjestelyllä on oltava maanomistajien vahva kannatus, mutta yksimielisyyttä ei tarvita.
Järjestelyä suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Aarnipuro kokee, että suunnitelmiin pystyi vaikuttamaan. Hänen vanhempiensa tapauksessa hyväksytyksi tuli vasta kolmas jakosuunnitelma.
”Aikaa meni kyllä suhteettoman kauan, kahdeksan vuotta.”
”Kun ensimmäinen esitys tuli, tuntui ettemme voi luopua mistään.” Heikki Aarnipuro
Metsien tilusjärjestelyjä tehdään Korhosen mukaan tällä hetkellä lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Peltojen järjestelyjä, joita onkin enemmän kuin metsätilojen rukkauksia, tehdään koko Suomessa.
Aivan pienille alueille järjestelyjä ei tehdä.
”Pienin on käsittänyt tuhat hehtaaria, isoin siinä viisituhatta hehtaaria. Yläraja johtuu muun muassa valtavasta metsävaratiedosta, jonka käsittely käy koneellekin liian raskaaksi”, Korhonen kertoo.
Heikki Aarnipuro kävelee metsäpalstalleen. Omiin metsiin on syntynyt tunneside, mutta tilusjärjestelyssä järki on päästettävä tunteiden edelle. Kuva: Kai TirkkonenHeikki Aarnipuro on parhaillaan mukana jo toisessa tilusjärjestelyssä, nyt omien maidensa osalta. Prosessi koskee siinä tuhatta–kahtatuhatta hehtaaria.
Vaikka kokemus ja lopputulokset järjestelyistä ovat Aarnipuron mukaan olleet mainioita, ei vanhoista palstoista irtautuminen ole käynyt niin helposti kuin hän kuvitteli.
”Kun ensimmäinen esitys tuli, tuntui ettemme voi luopua mistään. Minäkin olen nuoresta asti tehnyt töitä joka paikassa. Piti oikein ottaa itseään niskasta kiinni ja ajatella, että tämä on hyvä juttu.”
Lähteenä on käytetty Maanmittauslaitoksen verkkosivuja.
Tilusjärjestely
Alueen maanomistajien keskuudesta valitaan toimitsijat avustamaan toimitusinsinööriä ja kahta uskottua miestä järjestelyjen edistämisessä.
Käynnistäminen edellyttää maanomistajien vahvaa kannatusta. Yksittäisiä tiloja voidaan ottaa mukaan vastustuksesta huolimatta, jos se on tarkoituksenmukaista.
Päätökset ovat sitovia, joten osallisten kannattaa olla aktiivisia valmisteluvaiheessa.
Valtio maksaa kustannukset, mutta osa niistä peritään takaisin prosessin päätyttyä.
Kestää yleensä kolmesta viiteen vuotta.
Käynnissä on tällä hetkellä 34 tilusjärjestelyä, joista neljä koskee metsiä ja loput peltoja.
Lisäksi järjestelytarvetta selvitetään 15 alueella, joista kuusi koskee metsiä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
