Metsäpatruunat tukivat avokätisesti työväkeä mutta myös päättivät, mitä ihmiset lukivat ja harrastivat

Käsintehtyjen paperiarkkien tarkastusosasto työntekijöineen 1933. Kuva: Aarne Pietinen/Museovirasto

Metsäteollisuus alkoi kehittyä kohisten 1800-luvun puolivälin jälkeen. Puutavaran sahaaminen vaati suhteellisen vähän alkupääomia, ja se tarjosi monenlaisista taustoista tuleville mahdollisuuden menestyä ja rikastua.

1800–1900-lukujen vaihteessa jo 80 prosenttia Suomen vientituloista tuli metsäteollisuudesta.

Korvenraivaajien kädenjälki köyhän Suomen kehitykseen oli ymmärrettävästi suuri.

Kymenlaaksolainen tietokirjailija Martti Linna on koonnut teokseensa Metsäpatruunoiden perintö lukuisista lähteistä tietoa, minne kaikkialle suomalaisista metsistä kaadetuista puista saatu raha on kulkeutunut yhteiskunnassa.

Syrjäisille seuduille nousseiden sahojen, paperitehtaiden, puuhiomoiden ja rautaruukkien ympärille metsäpatruunat rakennuttivat kirkkoja, kouluja, kirjastoja ja asuntoja työväkeä sivistämään.

Sillä taattiin paikallisen työväen saatavuus mutta samalla kontrolloitiin, mitä työväki vapaa-ajallaan puuhasi. Esimerkiksi suojeluskunta- ja Lotta Svärd -liikkeiden tukeminen olivat keskeisiä keinoja, joilla metsäyhtiöt pyrkivät torjumaan sosialismin leviämistä työväestön keskuuteen.

Tehdaspaikkakunnalla Mäntässä Linna kuvailee metsäpatruunan vaikutusta näin: mänttäläinen syntyi, kasvoi, kävi koulunsa, teki työuransa, perusti perheensä ja tuli haudatuksi metsäpatruunansa tahdon ja päätösten mukaisesti.

Vaikutukset ulottuvat aina tähän päivään saakka. Ei ole esimerkiksi sattumaa, että Valkeakosken ja Myllykosken kaltaisista pienistä teollisuusyhteisöistä kasvoi suomalaisen jalkapallon keskuksia.

Taidemaalarit tienasivat maalaamalla muotokuvia metsäpatruunoista. Monet nykyään tunnetut arkkitehdit suunnittelivat kuuluisia töitään metsäpatruunoiden tilaamina.

Suomalainen lasiteollisuuskin on saanut alkunsa metsäteollisuuden myötävaikutuksesta, kun paljon lämpöä vaatinut vaatinut lasiteollisuus keksi alkaa hyödyntää sahausjätteenä syntyvästä jätepuusta saatavaa lämpöä.

Linnan teos vilisee aikansa merkittävien metsämiesten nimiä ja tarjoaa kiinnostavia tietoja yritysten ja niiden perustajien vaiheista. Naiset nousivat yritysten johtoon vain harvoin, mutta sitäkin useampi mies pääsi vaurauden syrjään kiinni nimenomaan onnistuneilla naimakaupoilla.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.