• Tutkimus: Ilmastonmuutos on kenties kymmenkertaistanut maastopaloista johtuvat kuolemat 1960-lukuun verrattuna

    Ilmastonmuutos pidentää maastopalokautta. Maastopaloista vapautuu terveydelle haitallisia pienhiukkasia, jotka voivat johtaa kuolemaan.
    Tilaajalle
    Maastopaloista vapautuu haitallisia pienhiukkasia sisältävää savua, joka on vaaraksi terveydelle.
    Maastopaloista vapautuu haitallisia pienhiukkasia sisältävää savua, joka on vaaraksi terveydelle. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Ilmastonmuutos
    30.11.202418:00
    Anniina Jokinen

    Ilmastonmuutos on saattanut kymmenkertaistaa maastopalojen savuhaitoista aiheutuvat kuolemat, selviää Nature-lehdessä lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltu aikaväli on 1960-luvulta 2010-luvulle.

    Savusta johtuva kuolleisuus on suurinta Etelä-Amerikassa, Australiassa, Euroopassa ja Aasian havumetsävyöhykkeellä.

    Maastopaloista vapautuva savu sisältää pienhiukkasia, joiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia. Tuoreen arvion mukaan lähes 100 000 ihmistä kuolee vuosittain tulipalosta johtuvaan savuun. Kuolleisuus laski 1960-luvun reilusta 46 000 vuosittaisesta kuolemasta 1990-luvulle saakka, jolloin savusta johtuva kuolleisuus kääntyi taas nousuun.

    Vaikka palojen torjunta on viime vuosikymmenten aikana vähentänyt niiden määrää, ilmastonmuutoksen myötä maastopalokausi on pidentynyt ja palanut pinta-ala kasvanut.

    Ilmastonmuutos lisää maastopaloja tropiikissa, Välimeren ympäristössä Euroopassa ja pohjoisen havumetsissä.

    Tutkijat vertailivat paloista vapautuvien, terveydelle vaarallisten päästöjen määrää vuosien 1960 ja 2019 välillä.

    Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutokseen liittyviä, maastopaloista johtuvia kuolemia oli 1960-luvulla vuosittain 669, mutta 2010-luvulla määrä oli kasvanut 12 566 kuolemaan vuodessa.

    Maastopaloissa sattuneista kuolemista 1–3 prosenttia johtui ilmastonmuutoksesta 1960-luvulla. 2010-luvulla osuus oli 5–28 prosenttia laskelmissa käytetystä mallista riippuen.

    Ilmastonmuutos lisää maastopaloja tropiikissa, Välimeren ympäristössä Euroopassa ja pohjoisen havumetsissä. Savusta johtuvia kuolemia on eniten Etelä-Amerikassa, Afrikan pohjoisosissa, Euroopassa ja Aasian havumetsävyöhykkeellä, sillä näissä paikoissa on paljon asukkaita ja ilmavirrat kuljettavat savua niihin pitkänkin matkan päästä.

    Ilmastonmuutoksen myötä maastopalokausi on aiempaa pidempi ja palanut pinta-ala suurempi.
    Ilmastonmuutoksen myötä maastopalokausi on aiempaa pidempi ja palanut pinta-ala suurempi. Kuva: Kimmo Haimi

    Tutkijoiden mukaan syy–seuraussuhteen vetäminen ilmastonmuutoksen ja savusta johtuvien kuolemien välille on haastavaa. He kuitenkin väittävät löytäneensä joillain alueilla selkeän yhteyden ilmastonmuutoksen ja maastopalokuolleisuuden välillä.

    Tutkijat myös huomauttavat, että vaikka tutkimuksessa käytetyt laskentamallit erosivat toisistaan huomattavasti, kaikki noudattivat samaa trendiä: pienhiukkasten ja kuolleisuuden välillä on yhteys.

    Jutussa käytetty lähteenä artikkelia Attributing human mortality from fire PM2.5 to climate change.
    Lisää aiheesta
    • Palolennot toteuttaa yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.

      Sää | Metsäpaloja havaittiin tähystyslennoilla viime vuotta enemmän – alkukesä oli kuivuuden vuoksi hektisintä aikaa

    • Kesällä koettiin jälleen voimakas maastopalokausi. Kuvituskuva.

      Ilmastonmuutos | Pohjoisen maastopalokausi tulossa päätökseen – Kanadassa jälleen voimakkaita paloja, Euroopassa pahiten kärsivät Balkanin maat

      Tilaajalle
    • Vuoden 2018 kesä oli Ruotsissa erittäin kuiva ja kuuma. Sen seurauksena syttyi laajoja maastopaloja, jotka polttivat 25 000 hehtaaria metsää.

      Ilmastonmuutos | Ruotsalaistutkimus: Metsäpalot lisäävät ilmastokeskustelun kahtiajakoa

    • Zombipalot syttyvät usein keväisin. Kuvituskuva.

      Ilmastonmuutos | Salaperäiset zombipalot saattavat roihahtaa turvemailla liekkeihin jopa ilman kipinää, ehdottaa tuore tutkimus

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ilmastonmuutos
    maastopalot
    pienhiukkaset
    terveysvaikutukset
    tutkimus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire