Puun arvonlisää voidaan kasvattaa monella tavalla – varminta on panostaa tuotekehitykseen

Meillä vallitsee laaja yhteisymmärrys tarpeesta lisätä puun jalostusarvoa. Suomen biotalousstrategia tavoittelee 4 prosentin vuotuista kasvua biotalouden arvonlisälle. Metsäbiotaloudessa tämä tarkoittaisi arvonlisän lähes tuplaantumista 17 miljardiin euroon vuonna 2035.

Puun arvonlisää voidaan kasvattaa eri tavoilla. Ensinnäkin sama tuotosmäärä voidaan tehdä vähemmällä määrällä puuta. Tämä on mahdollista puun, saha- ja selluteollisuuden sivuvirtojen sekä kierrätyspuun nykyistä tehokkaammalla hyödyntämisellä.

Toisaalta voidaan tehdä vähemmällä tai samalla määrällä puuta nykyistä arvokkaampia tuotteita. Esimerkiksi sellun viennin sijasta se jalostetaan Suomessa vaikkapa tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi ja sivuvirrat arvokemikaaleiksi. Tai sahatavaran sijasta valmistetaan pitemmälle jalostettuja insinööripuutuotteita ja puusepäntuotteita.

”Toivotaan, toivotaan” -skenaariokin voisi lisätä arvonlisää. Eli nykyisten metsätuotteiden hinnat lähtisivät selvään nousuun, esimerkiksi niiden kysynnän lisääntyessä pyrittäessä eroon fossiilisista. Tämä skenaario on kuitenkin hyvin epävarma.

Varmempaa on panostaa tutkimukseen ja kehitykseen ja sen myötä syntyviin innovaatioihin, nykyistä resurssitehokkaampiin tuotantoprosesseihin sekä arvokkaimpiin tuotteisiin.

Arvonlisän tuplaaminen edellyttää myös miljardiluokan investointeja uusiin tuotantolaitoksiin, nykyisten päivittämistä sekä patenttien ja osaamisen hankkimista. Lisäksi yrityskentän olisi hyvä monipuolistua nykyisestä. Otan kaksi suuntaa antavaa esimerkkiä.

Borregaard-yritys Norjassa tuottaa vain 160 000 tonnilla sellua 600 miljoonan euron liikevaihdon ja 100 miljoonaa euroa voittoa. Työntekijöitä on noin 1 000, joista 90 T&K-tehtävissä. Yrityksen strategia on ollut keskittyä erikoistuotteisiin kuten fibrilleihin ja vaniljaan. Asiakkaina ovat muun muassa rakennus-, kosmetiikka-, lääke- ja elintarviketeollisuus.

Ruotsalainen Bergs-yritys valmistaa asiakasräätälöityjä ikkunoita ja ovia, puutavaraa julkisivuihin ja terasseihin sekä perinteistä sahatavaraa. Britanniassa yrityksellä on lähes 50 ikkunoiden ja ovien myyntiä edistävää ”showroomia” ja kasvu näissä tuotteissa on ollut voimakasta.

Yrityksen noin 300 miljoonan euron liikevaihto on viime vuosina tuottanut voittoa 10–15 prosentin luokkaa. Strategia on keskittyä yhä enemmän korkean arvon tuotteisiin.

Suomesta puuttuu Borregaardin ja Bergsin kaltaiset yritykset. Tällaiset yritykset eivät ole riittäviä arvonlisän tuplaamiseen Suomessa, mutta ehkäpä välttämätön osa sitä.