Jarkko Lahti esittää metsuria elokuvassa, joka palkittiin Cannesin filmijuhlilla: ”Kun sain roolin, ajattelin, että voisin hypätä jonkun metsurin rengiksi”
Metsurin tarina -elokuva kuvaa yllättävän vähän metsäalaa mutta sitäkin enemmän metsurin identiteettiä ja luonnetta.
Metsurit hämmästelevät irtisanomistaan sahalaitokselta pohjoissuomalaisessa kylässä. Vasemmalta Aimo (Omar Abdi), Pauli (Tomi Alatalo), Pepe (Jarkko Lahti) ja Tuomas (Hannu-Pekka Björkman). Kuva: Tero Ahonen/Elokuvayhtiö AamuMetsurin ammatti saa kasvot tuoreessa Mikko Myllylahden käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Metsurin tarina. Puolangan lumisissa maisemissa kuvatussa draamakomediassa kerrotaan hyväsydämisestä Pepe-nimisestä metsurista, joka menettää lyhyessä ajassa työpaikkansa sahalla, perheensä, kotinsa ja parhaan ystävänsä.
Metsuria tähdittää Kokkolassa varttunut näyttelijä Jarkko Lahti.
”Kun sain roolin, kysyin ohjaajalta, mitä taitoja minun olisi hyvä harjoitella elokuvaa varten. Ajattelin, että kannattaa olla hyvissä ajoin perillä roolihahmosta ja voisin hypätä jonkun metsurin rengiksi tai kaveriksi. Käsikirjoituksesta kuitenkin näin, ettei elokuva itsessään juurikaan kuvaa metsurin työtä. Pepeä ei nähdä ollenkaan moottorisahan varressa.”
Pepe kyllä kävelee sahalaitoksen pihalla yhdessä muiden metsureiden kanssa kypärä päässä ja viettää aikaa metsässä, mutta muutoin elokuvassa ei nähdä metsurin töitä. Ainoastaan kylän muutos puuteollisuudesta kaivosteollisuuteen viittaa metsäalaan, mutta sekin jää vähälle huomiolle.
Nyt on otettava muutama askel taaksepäin ja selvitettävä, miksi tehdä elokuva metsurista, jos se ei kuitenkaan kuvaa metsurin ammattia.
Elokuvan tarina kumpuaa ohjaaja Mikko Myllylahden omasta elämästä. Eräänä kevätpäivänä hänen tontiltaan piti kaataa taloa varjostava puu. Hän tilasi paikallisen metsurin hoitamaan homman. Paikalle saapui ystävällinen, pyöreäkasvoinen ja iättömän oloinen mies. Hahmon rauhallisuudessa oli jotain, joka kiehtoi häntä suunnattomasti, ja Myllylahti ryhtyi jututtamaan häntä.
”Selvisi, että metsuri oli itseni tavoin kotoisin pohjoisesta, tosin hieman Torniota idempää, Lapin ja Koillismaan rajoilta. Elämäntarina vaikutti surulliselta ja mies oli yksinäinen; perhe oli jäänyt pohjoiseen. Mutta hän tuntui hyväksyvän kohtalonsa eriskummallisella tyyneydellä ja positiivisuudella”, Mikko Myllylahti kertoo tiedotteessa.
”Ymmärsin, että miltei kaikki samoilta seuduilta tuntemani miehet olivat samanlaisia: äärimmäisen rauhallisia ja jotenkin kohtaloonsa vakaasti ja ilman marttyyrin viittaa alistuvia. Siinä on jotain hyvin suomalaista. ”Van mitäpä se hyvejää”, sanotaan Kainuussa. ”Ei kait siinä”, sanotaan Torniossa”, Myllylahti jatkaa.
Metsä on se, keitä me olemme ihmisinä.
Elokuvassa on kyse pikemminkin metsurin identiteetistä ja mielenmaisemasta kuin itse työnkuvasta. Pepe on luonteeltaan hyvätahtoinen ja periksiantamaton, vaikka menetykset seuraavat häntä toisensa jälkeen.
”Suomalaiset yleensä määrittelevät itsensä työn kautta. Kyse on siitä, kuka minä olen ja mikä on minulle tärkeää”, Lahti sanoo.
Jarkko Lahti toteaa, ettei hän usko yleistyksiin, että kaikki metsurit olisivat samanlaisia kuin Pepe.
”Mutta ihmiset, jotka ovat työssään luontoyhteydessä, omaavat välittömän luontokokemuksen ja ymmärryksen lähiympäristöstään. Heillä on kokemusperäinen tieto luonnossa olemisesta ja se on heille tärkeää.”
Lahti ei omista itse metsää, mutta hänellä on Sallassa pieni metsätila, jonka omistavat hänen kaksi vanhinta lastaan. Pienestä pitäen pohjoisessa retkeillyt näyttelijä käy tilalla satunnaisesti ja tykkää juoda siellä nokipannukahvit.
”Se on sellainen vapaa-ajan kaavatontti, joka on männikköä täynnä. Minulle on ollut tärkeää, että lapsillani säilyy kontakti metsään.”
Mökillä ollessaan Lahti on tarttunut moottorisahaan ja käyttänyt sähkösahaa harvennukseen, jos on ollut uhka puun kaatumisesta rakennuksen päälle.
Vaikka Lahti ei itse tunne metsätyöntekijöitä ja lähin metsänomistaja suvusta on serkku, hän seuraa säännöllisesti julkista keskustelua metsäalasta.
Lahden mukaan Suomessa eletään murrosaikaa. Hyvinvointimme on perustunut paljolti puulle.
”Nyt ollaan siirtymässä ihan raa’asta talousvetoisesta metsänkasvattamisesta monipuolisempaan aikaan, joka sisältää myös ennallistamisen ja luonnon tilan asioita.”
Lahti sanoo, että metsä on hirveän tärkeä osa maaseudulla asuvien perheiden vaurautta, joka jatkuu sukupolvesta toiseen.
”Metsä on se, keitä me olemme ihmisinä. Se on meidän menneisyytemme ja tulevaisuutemme, ja metsällä on hirveästi eri rooleja elämässämme.”
Hän uskoo, että jos Suomessa pystytään yhdistämään vastuullinen, ennallistava ja luontoa monipuolistava kehityskulku ansaintaan ja bisneslogiikkaan. Sillä tavoin Suomi voi olla myös iso voittaja metsätaloudessa.
”Me olemme hyviä oppimaan pakon edessä.”
Metsurin tarina elokuvateattereissa 07.10. alkaen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
