Yliö: Tänäänkin on suomalaisen ruoan päivä – kaupungistuminen tekee ruokapuheesta yhä tärkeämpää

Syyskuun 4. päivänä vietämme jälleen Suomalaisen ruoan päivää – juhlapäivää, joka nostaa kotimaisen ruoantuotannon merkityksen arkisen aherruksen yläpuolelle. Päivä on ennen kaikkea muistutus kansalaisille suomalaisen ruokavalinnan tärkeydestä, ja samalla oman hännän nosto koko ruokajärjestelmällemme.

Päivän moottori on Ruokatieto Yhdistys ry jäsenorganisaatioineen. Vahvana veturina on Hyvää Suomesta -merkki, jonka yli 30-vuotinen taival on osoitus siitä, että suomalainen ruokaketju pellolta pöytään ja hallinto pystyvät tekemään asioita yhdessä. Yhdessä on myös parannettu muun muassa salmonellattomuutta, eläinten hyvinvointia, teollisten tuotteiden ravitsemuksellista laatua ja julkisia ruokapalveluja.

Kuluttajien arvostus kotimaista ruokaa kohtaan on vahva. Oman maan antimien määrä jokapäiväisessä ruokailussa on suuri.

Suomi-kuplassa emme kuitenkaan ole. Vientiin liikenee niin raaka-aineita kuin valmiita tuotteita, ja tuontituotteita syödään – valitettavasti – kasvavassa määrin.

Olemme kuitenkin pystyneet pitämään omavaraisuuden hyvänä ja ruokaturvan maailman parhaana, ja näitä asioita alkaa ruokakaupassa kävijäkin nähdä tärkeäksi.

Tuotamme ruokaa maailman huipulta.

Kuitenkin usein ruokakeskustelu keskittyy negatiivisiin asioihin. Totta on, että haasteet ovat kasautuneet sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä johtuen. Silti eteenpäin mennään, ja melkoisen lujaa tällä hetkellä mennäänkin. Mahdollisuuksia on tunnistettu ja yhteistyötä lisätty ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

Tutkimusrahoista, kehityshankkeista ja arkisesta työstä saa osansa ruokaturva, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ilmastotyö, maaperän kasvukunto, kiertotalous, data ja digitaalisuus, neuvonta, ruokakasvatus ja niin edelleen.

Jotta tuo kaikki hyvä saadaan kiteytettyä suomalaisen ruoan menestykseksi, tarvitaan suomalaiselle ruoalle maakuva. Se on tehtävä hallinnon ja ruoka-alan yhteistyönä yritysten tarpeita kuunnellen.

Tätäkin edistetään jo, erityisesti ruokamatkailun ja ruokaviennin tarpeisiin, mutta vahvuuksiimme perustuva yhteinen maakuva tulee varmasti hyödyttämään myös kotimarkkinoita. Yhteisiä suuntaviivoja noudattava viestintä hyvine työkaluineen voisi tuoda kiitettävästi lisääntyneeseen ruokapuheeseen linjakkuutta.

Tällainen myönteinen ajatusmallin muutos nähtiin jo kymmenen vuotta sitten, kun Ruokatiedon ja Luonnonvarakeskus Luken hanke ”Arktinen ruoantuotanto” siirsi alan sisäisen puheen pohjoisen ongelmista sen tuomien hyötyjen korostamiseen. Siitä on hyvä jatkaa ja syventää yhteistä viestiä.

Ruokapuheen merkitys on yhä vain kasvamaan päin. Yksi syy on hyvin pragmaattinen: mitä vähemmän suomalaisilla on henkilökohtaisia kytköksiä maatalouteen, sitä hatarammaksi suhde ruoan alkuperään muuttuu. Tällä hetkellä noin kolmanneksella suomalaisista on omakohtaista kosketusta maatalouteen.

Uusien sukupolvien myötä ja maatilojen määrän vähentyessä tämä tulee muuttumaan.

Suomalaisen ruoan päivä on meille kaikille ruokajärjestelmän toimijoille mahdollisuus nostaa kotimaisen ruoan arvostusta. Tavoitteena on, että arvostus muuttuu toiminnaksi – ja kuluttaja valitsee ostoskoriinsa yhä enemmän kotimaista ruokaa!

Kaikille yhteistä ruokamaakuvaa ei vielä ole, mutta se ei estä meitä nostamasta kuluttajan tietoisuuteen kaikkea sitä hyvää, mitä alalla tehdään.

Tietoa ja tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän hyvistä käytänteistä on paljon – ne pitää kertoa ja nostaa näkyviin! Monet maatilat avaavat ovensa kuluttajavieraille Lähiruokapäivänä. Huomenna Suomalaisen ruoan päivänä on kaikilla mahdollisuus avata maatilan, tehtaan, toimiston tai kaupan portit digitaalisesti ja tuoda omaa työtä näkyviin.

Kaikki me rakennamme kuvaa Suomea ruokamaana. Tehdään se ilolla ja ylpeydellä!

Minna Asunmaa

kehityspäällikkö

Ruokatieto Yhdistys ry