Lukijalta: Uusi rakennuslaki edistää puun käyttöä rakentamisessa

MTK:n Mikko Tiirola avasi hyvän keskustelun puurakentamisen edistämisestä lainsäädännön keinoin (MT 14.11.).

Puu on kotimainen ja uusiutuva luonnonvara. Kasvava metsä sitoo ilman hiilidioksidia. Kaadetun puun kuivapainosta puolet on hiiltä. Energiapuusta, paperista ja muista lyhytikäisistä puutuotteista hiili vapautuu varsin nopeasti takaisin ilmakehään. Puuta pitäisikin ensisijaisesti käyttää pitkäikäisiin puutuotteisiin, kuten rakentamiseen.

Rakennuslakimme on uudistettu ja se astuu voimaan 1.1.2025. Rakennusten ympäristövaikutusten arvioinnit tulevat pakollisiksi vasta vuoden 2026 alussa. Tämä asettaa puun käytölle rakentamisessa aiempaa merkittävämmän aseman. Ympäristösyistä puulla pitäisi – aina kun mahdollista – korvata päästö- ja energiaintensiivisiä rakennusmateriaaleja.

Suomen metsien nykyinen vuotuinen kasvu on noin 103 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta. Maamme uudisrakentamiseen sitoutuu puuta vuosittain noin 0,8 ja korjausrakentamiseen noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Nämä puumäärät metsämme kasvavat parissa vuorokaudessa, kun metsien kasvupäiviä on noin sata vuodessa.

Ilmastomuutoksen torjunnan näkökulmasta rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja tehokas lämmöneristäminen on tavoiteltavaa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Suomen rakennuseristeiden kokonaisvolyymi on noin 5 miljoonaa kuutiometriä, josta puukuitupohjaisten eristeiden osuus on 17 prosenttia. Rakennuseristeiden globaali markkina-arvo on noin 25 miljardia euroa.

Vähempiarvoisista hakkuu- ja puun työstöjakeista tulisi metsiemme arvonlisän kannalta kehittää uusia ekologisia, paloturvallisia ja myös hinnaltaan kilpailukykyisiä puukuitupohjaisia lämmöneristeitä.

Ympäristösyistä puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä. On kuitenkin huomattava, että kansantalouden ja työllisyyden kannalta monet sektorimuutokset ovat nollasummapeliä. Jos puurakentamisen osuus lisääntyy, muiden rakennusmateriaalien käyttö vähenee. Jos pientaloja rakennetaan enemmän, kerrostaloasuntoja tehdään vähemmän. Jos korjausrakentamista lisätään, uudisrakennusten tarve vähenee. Jos rakennusmateriaalien kierrätystä lisätään, uusien rakennusmateriaalien tarve ja tuotanto vähenee.

Paras ympäristöteko olisi, jos ei rakenneta ollenkaan. Tätä kansantaloutemme rattaiden pyöriminen ei kuitenkaan kestä. On nähtävä metsä puilta!

Markku Karjalainen

rakennusopin professori

Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen