Lukijalta: Suomen linnutkin ovat joutuneet vaikuttamispolitiikan välineiksi

Luonto on ympärillämme jatkuvassa muutoksessa. Luontotyypit muuttuvat, linnut ja eläimet voivat vaihtua.

Pitkäaikaiset havaintoni maatilaympäristössä poikkeavat varsin paljon niin sanottujen lintuasiantuntijoiden hyvin synkistä arvioista pesintöjen epäonnistumisista ja lintumäärien laskusta. Ylen uutiset nosti esiin keväällä asiantuntijan, joka väitti pesintöjen linnuilla epäonnistuneen. Todellisuudessa pesinnät olivat silloin vasta alkamassa.

Suomen linnustosta kaksi kolmasosaa on muuttolintuja. Muuttoalueiden vaikutusta lintumääriin eivät niin sanotut asiantuntijat käsittele juuri koskaan. He yrittävät löytää syyllisiä vain Suomesta. Vakiosyyllinen ilman tieteellistä näyttöä on maa- ja metsätalous.

Oma kokemukseni ilman poliittista ideologiaa on se, että elävä maatila mahdollistaa varsin monien lintulajien menestyksen. Esimerkiksi haarapääsky, räystäspääsky, kottarainen, sepelkyyhky, peltopyy, ruisrääkkä, rastaat ja töyhtöhyyppä viihtyvät maatilamiljöössä.

Niiden poikastuotanto on ollut tänä kesänä varsin onnistunutta, vaikka ympäristöasiantuntijat toista väittävät. Esimerkiksi haarapääskyillä on juuri nyt elokuun loppupuoliskolla menossa meidän ratsutallissamme kolmansien poikasten kasvatus. Sellaista en ole ennen nähnyt. Kahdet poikaset kesässä ovat yleisiä, mutta kolmet poikaset ovat minulle uutta.

Linnut myös muuttavat ruokavaliotaan ja pesimisympäristöjään. Kurjet ja joutsenet ovat niistä hyviä esimerkkejä. Näistä ennen soilla ja erämaajärvillä pesineistä linnuista on tullut peltolintuja ja ravinnoksi kelpaavat esimerkiksi viljojen oraat ja jyvät. Soista ja metsäjärvistä Suomessa ei todellakaan ole puutetta.

Jokivarsi puineen ja pensaineen on lintujen paratiisi. Vesilinnuista sinisorsa, tavi, haapana ja telkkä ovat jokirannan vakiopesijöitä.

Joki on myös linnuille suunnistusreitti. Joen yllä on esteetön lentää ja samalla voi tarkkailla ravintoa. Kalasääski, harmaahaikara, kaulushaikara, kuikka, tiirat ja lokit kuuluvat joen käyttäjiin. Muuttomatkoilla rannan pensaat ja puut ovat valtavien lintuparvien suoja- ja lepopaikkoja.

Jukka Tuori

agronomi, MMM

Huittinen