Lukijalta: Avohakkuu ja aito metsän jatkuva kasvatus poikkeavat suuresti
Metsän jatkuvassa kasvatuksessa kuluja ja teknisiä ongelmia on vähän. Se on helppo opettaa ja oppia, kirjoittaa metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde. ”Tavallinen metsänomistaja voi sitä käyttää ilman ulkopuolista ohjausta ja valvontaa.”
Luonnonvarakeskuksen jatkuvan kasvatuksen koeala. Kuva: Sanne KatainenMetsän jatkuva kasvatus on kehitetty 1980-luvun alussa vaihtoehdoksi metsäluontoa hävittävälle avohakkuulle. Malli otettiin luonnon metsistä, joita luonto oli testannut satoja vuosia. Siten se on kestävä malli kaikille kasvupaikoille. Samalla se tuottaa noin 30 prosenttia enemmän puuta sekä paljon enemmän muita metsän tuotteita.
Avohakkuusta poiketen sillä hidastetaan ilmaston muutosta, koska hiili sidotaan maahan ja puustoon. Metsä sälytetään jatkuvasti käyttökelpoisena eri tarpeisiin. Muun muassa sosiaaliset ja kulttuuriset arvot säilytetään kestävästi.
Luontoarvot säilyvät hyvin toimivina eikä tuhota metsäluonnon aitoa monimuotoisuutta tai aiheuteta luonto- ja sen eliökatoa. Menetelmä toimii sellaisenaan esimerkiksi avohakkuulla pilatun luonnon ennallistajana.
Puuston ja muun eliöstön luonnonmukainen jatkuvarakenteisuus on ekosysteemien kestävyyden perustekijä ikään kuin luonnonlaki. Sama laki pätee kaikkialla, esimerkiksi vesissä kalojen ja rapujen osalta.
Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä hakkuujälkiä ei avohakkuun tavoin tarvitse ennallistaa.
Jatkuvarakenteisuuden ansiosta metsässä ei tapahdu romahduksia kuten avohakkuun seurauksena. Myös ilmastonmuutoksen ja muiden tuhojen kestävyys säilyy korkealla tasolla. Metsäpääoma kaikkine osatuotteineen säilytetään korkealla tasolla eikä sitä avohakkuun tavoin ajoittain hävitetä.
Se on menetelmä, jonka jälkiä ei avohakkuun tavoin tarvitse ennallistaa. Menetelmää on tutkittu lukuisilla kenttäkokeilla jo useita kymmeniä vuosia ja julkaistu kymmeniä tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja ja opaskirjojakin.
Yli 200 ulkomaista alan tutkijaa on käynyt tutustumassa meidän ainutlaatuisiin eri menetelmien vertailukokeisiin. Metsäorganisaatiot, joiden olemassaolo ja tulot riippuvat kaikenlaisesta puuhastelusta, vastustavat perättömillä väitteillä tätä huokeaa ja turhaa työtä vähentävää menetelmää.
Metsän jatkuvassa kasvatuksessa kuluja ja teknisiä ongelmia on vähän. Se on helppo opettaa ja oppia. Tavallinen metsänomistaja voi sitä käyttää ilman ulkopuolista ohjausta ja valvontaa.
Erkki Lähde
metsänhoidon emeritusprofessori
Hyvinkää
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
