• Lukijalta: Vahvempi Eurooppa ei ole ristiriidassa itsenäisyyden kanssa – se on itsenäisyyden edellytys

    Eurooppa tarvitsee välineitä rahoittaa strategisia investointeja, mutta ne eivät saa muuttua tavaksi kiertää talousvastuuta, kirjoittaa Petra Schulze Steinen. ”Pienelle maalle huonoin vaihtoehto on heikko Eurooppa, jossa suuret maat toimivat omilla ehdoillaan.”
    EU:n lippu. Kuvituskuva.
    EU:n lippu. Kuvituskuva. Kuva: Jukka Koivula
    Mielipide|Politiikka
    9.4.202615:00
    Lukijalta
    Petra Schulze Steinen

    Kun Suomi aikanaan liittyi Euroopan yhteisöön, olin kriittinen. En vastustanut jäsenyyttä, mutta pelkäsin kehityssuuntaa. Olimme juuri päässeet irti itäisen naapurin vaikutusvallasta ja siirtymässä osaksi eurooppalaista integraatiota. En halunnut Suomea tilanteeseen, jossa ”annat pikkusormen ja se vie koko käden”.

    Suomi oli jo liittynyt Euroopan talousalueeseen ja sitoutunut sen sisämarkkinasääntöihin ja oikeuskäytäntöön. Ajattelin, että jos noudatamme samoja sääntöjä, on parempi olla mukana päättämässä niistä.

    Pidän edelleen tärkeänä, että jäsenvaltioilla on päätösvalta valtion ytimessä: verotuksessa, puolustuksessa ja velkavastuussa.

    Ajan myötä olen joutunut tarkistamaan ajatteluani. Syynä on maailma.

    Kun Suomi liittyi EU:hun, Eurooppa oli taloudellinen voimatekijä ja sen teollisuus vahvaa. Ajateltiin, että globalisaatio ja keskinäinen riippuvuus tekevät sodasta Euroopassa epätodennäköisen.

    Pienelle maalle huonoin vaihtoehto on heikko Eurooppa, jossa suuret maat toimivat omilla ehdoillaan.

    Kuinka on käynyt?

    Euroopan talouskasvu laahaa. Digi-infrastruktuuri ja tekoäly ovat pitkälti amerikkalaisten hallussa, ja kriittisissä raaka-aineissa olemme riippuvaisia muista maista. Turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti.

    Tämä pakottaa miettimään suvereniteettia uudesta kulmasta: kuinka paljon valtiolla on tosiasiallista itsenäisyyttä?

    Jos valtio ei enää yksin pysty turvaamaan kilpailukykyään tai turvallisuuttaan, uhkaa itsenäisyys jäädä muodolliseksi.

    Suomi ei ole Yhdysvallat eikä Kiina. Emme ole edes Saksa tai Ranska. Pienen EU-maan kohtalo on sidoksissa siihen, miten Eurooppa pärjää niissä asioissa, joissa yksittäinen valtio on liian pieni.

    Eurooppa tarvitsee välineitä rahoittaa strategisia investointeja – kuten puolustusta, energiaa ja uusia teknologioita. Rahoitus ei kuitenkaan saa muuttua tavaksi kiertää talousvastuuta. Pienelle maalle huonoin vaihtoehto on heikko Eurooppa, jossa suuret maat toimivat omilla ehdoillaan.

    Jos Eurooppa epäonnistuu, jää jäsenvaltioiden suvereniteetti muodolliseksi. Siksi vahvempi Eurooppa ei ole ristiriidassa itsenäisyyden kanssa, vaan sen edellytys.

    Petra Schulze Steinen

    aluevaltuutettu (kesk.), aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja

    Valkeakoski

    Lisää aiheesta
    • Ulkomaat | Kapteeni ja kurssi hukassa

      Tilaajalle
    • EU on monessa asiassa kokoaan heikompi.

      Politiikka | Lukijalta: Pitkän päälle EU voi hoitaa velvoitteensa ja tehtävänsä vain liittovaltiona

    • EU:n lippu.

      Politiikka | Lukijalta: EU on palautettava juurilleen – vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistäjäksi

    • EU-komission puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen pyrkii todennäköisesti myös uuden syksyllä työnsä aloittavan komission johtoon. Hän on vaatinut EU:lle lisää omia varoja jäsenmaiden vastustuksesta piittaamatta.

      Politiikka ja talous | EU:n vaikea valinta: kilpailukykyä pitäisi parantaa, mutta yksi keskeinen keino on myrkkypilleri jäsenmaille − myös Suomelle

      Tilaajalle
    • Euroja.

      Politiikka | Lukijalta: Eurosta on tullut Suomelle taloudellinen kahle

    Artikkelin aiheet
    Euroopan integraatio
    itsenäisyys
    Suomen EU-jäsenyys
    talousvastuu
    strategiset investoinnit
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa