Datakeskuksia rakennetaan ja uusia hankkeita julkaistaan kuin sieniä sateella.
Niinkin vauhdikkaasti, että pari viikkoa sitten yksi kantaverkkoyhtiö Fingridin pomoista sanoi, että jos suuri osa suunnitelluista datakeskushankkeista toteutuu, sähkön hinta voi nousta. Yhtiö myös kertoi, että sähkönkulutus on kääntymässä Suomessa merkittävään kasvuun. Yhtenä syynä datakeskushankkeet.
Fingridin lausuntoja vasten Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemen lausunto kuntaan parhaillaan rakennettavasta datakeskushankkeesta, vaikuttaa irvokkaalta. Hänen mukaansa hankkeella ei ole vaikutusta forssalaisten, lähikuntalaisten tai ilmeisesti kenenkään suomalaisen sähkön hintaan. Siitä huolimatta, vaikka täydessä mittakaavassaan siitä tulisi maan suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.
Ainakin Janakkalan kunnanjohtaja Riikka Moilanen totesi rehellisesti, ettei sähkön riittävyys tai hinta ole kunnan asia.
Kesäniemi osaa varmasti yhdistää Forssan hankkeen kansalliseen kontekstiin, mutta sitä hän ei välttämättä halua tehdä julkisesti, sillä monelle kunnalle datakeskukset ovat tärkeä osa kunnan elinvoimaa ja verotuloja. Kunnat saavat niistä kiinteistöveroja, rakennusaikaista työtä, jonkin verran pysyviä työpaikkoja ja tuloja maan vuokraamisesta tai myynnistä. Kesäniemi korostaakin ihan oikein, että sähkön hinta määräytyy nykyään pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jotka ulottuvat Baltiaan asti. Se ei kuitenkaan kumoa hänen argumenttinsa yksinkertaisuutta.
Ainakin Janakkalan kunnanjohtaja Riikka Moilanen totesi rehellisesti, ettei sähkön riittävyys tai hinta ole kunnan asia. Kesäniemen ja Moilasen lausunnot ovat ymmärrettäviä, sillä he ajavat kuntiensa etuja. Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, ettei heitä näytä kiinnostavan keskustensa valtakunnalliset vaikutukset.
Jokainen sähköä käyttävä kotitalouskin joutuu osallistumaan sähkönsiirtoverkon valtaviin investointeihin, joita tehdään muun muassa datakeskusten takia.
Datakeskuksista voi tulkita kuntien ja valtion välisen kamppailun. Valtio on lakkauttanut monia toimintojaan vuosikymmenten ajan lähes jokaisesta kunnasta ja kaupungista, paitsi maakuntien keskuksista ja suurimmista kaupungeista. Sen lisäksi valtio on vähentänyt mittavasti kunnille ja kaupungeille jakamaansa rahoitusta. Monet datakeskushankkeet puolestaan sijoittuvat juuri niille seuduille, joita valtio on kohdellut kaltoin. Toki sijaintivalintoihin vaikuttavat monet tekijät.
Ei olekaan mikään ihme, että kuntia ei välttämättä kiinnosta ajatella keskustensa kansallisia vaikutuksia sähkön hinnan nousuun. Se on silti valitettavaa, sillä nyt jokainen sähköä käyttävä kotitalouskin joutuu osallistumaan sähkönsiirtoverkon valtaviin investointeihin, joita tehdään muun muassa datakeskusten takia.
Ei myöskään sovi unohtaa, että monet kansalaiset ovat jo ääriään myöten täynnä sähkönsiirtomaksujen korotuksia, kun sähköverkkoja on vedetty maan alle.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.