Brysselissä kuunnellaan aivan uudenlaisella korvalla viestejä, jotka tulevat suoraan Venäjän rajanaapurista

Euroopan komission muodostaminen on palapeli, jonka ratkaisuun Suomen on osattava tarjota täsmälleen oikean muotoinen palanen.

Kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvät teemat ovat olleet paljon esillä ja ne ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut päättäväistä ja maallamme olisikin tarjota näille politiikan aloille paljon timantinkovaa osaamispotentiaalia.

Brysselissä kuunnellaan tänä päivänä aivan uudenlaisella korvalla viestejä, jotka tulevat suoraan Venäjän rajanaapurista - kuuluisat suomut ovat tippuneet usean EU-päättäjän silmiltä.

Mutta jos jotkin suuret jäsenvaltiot päättävät hakea merkittävää puolustuskomissaarin salkkua, Suomi tulee jäämään herkästi kakkoseksi.

Esimerkiksi Puolan puolustusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä peräti kolme prosenttia, ja maan tarkoituksena on nostaa prosenttia entisestään tulevina vuosina. Maan sijainnin ja historian vuoksi myös salkun symbolinen merkitys on suuri. Moni seikka painaisi vaakakupissa Puolan eduksi.

Tämän vuoksi myös muita suunnitelmia on pidettävä vähintään yhtä tärkeässä roolissa.

Biotalous on nyt nostettu komission tuleviin strategisiin suunnitelmiin. Komissio on korostanut biotalouden merkitystä kestävän kehityksen ja talouskasvun edistämisessä. Biotalouteen liittyvien innovaatioiden ja tutkimuksen tukeminen on vihdoin tunnustettu, mikä on hieno asia esimerkiksi kansallisen metsätalouden kannalta.

Orpon hallitus on ottanut tässä jo etukäteen tärkeän askeleen korostamalla, että biotalous on otettava vahvasti osaksi komission uutta ohjelmaa. Suomella voisi olla tuhannen taalan paikka ottaa merkittävä rooli sen kehittämisessä EU:n tasolla komissaarin tehtävän avulla. Etenkin metsäasioissa kansallinen osaamisemme ja vaikuttamisemme ovat eurooppalaisittain korkeimmalla tasolla.

Maatalouskomissaarin salkun suhteen neuvoston puolen käytäväkeskusteluissa kaksi jäsenvaltiota on noussut selvästi yli muiden: Suomi ja Luxemburg.

Asiakysymykset ovat aina osa komissaaripeliä, mutta myös sosiaalinen ulottuvuus on tätä palapeliä rakennettaessa yhtä tärkeässä asemassa.

Euroopassa muistellaan edelleen, kuinka esimerkiksi Jyrki Katainen oli aina valmis tapaamaan alan kuin alan edustajia.

Pääministeri Orpolla on EPP-puolueen varapuheenjohtajana komissaaripelissä paljon mahdollisuuksia. Hänen esiintymisensä esimerkiksi Bukarestin EPP-kokouksessa ja kuluneella täysistuntoviikolla Strasbourgissa on niin ikään huomattu. Arvostettua toimijaa myös kuunnellaan.

Suomen tuleekin osata miettiä, mitä tulevaa komissaarin salkkua voisi käyttää kaikista eniten yhteisen eurooppalaisen hyvän lisäksi kansallisten intressien tukemiseen. Vaikka maamme on pieni, meillä voi olla mahdollisuus monessakin eri tilanteessa tarjota juuri ratkaiseva pala, joka tekee Suomesta EU-pöydissä kokoaan suuremman.