Lukijalta: Markkinoilta vetoa ja työntöä metsäalan kestävyysloikalle

Uutiset Ruotsista ovat havahduttavia. Viimeisten kuukausien aikana Nestlé, Zalando ja L’Oréal ovat lopettaneet ostot isolta ruotsalaiselta SCA-metsäteollisuusyritykseltä. Syynä ovat hakkuut arvokkaissa luonnonmetsissä ja saamelaisalueilla.

Tällaisten globaalien jättiyritysten merkitys länsimaisille metsäteollisuusyrityksille tuskin on vähenemässä Kiinan ajaessa ylös omaa sellutuotantoaan.

Yritysten globaalissa tarkastelussa suomalaiset metsät eivät ole erillismetsiä vaan osa kokonaisuutta. Tämä tulee hyvin ilmi globaalien kuluttajatuotejättien metsästrategioissa ja esimerkiksi Forest Positive Coalition -yhteenliittymän tiekartoissa. Räikeimmät kestävyysongelmat, kuten sademetsien metsäkato, saavat näissä ansaitusti paljon huomiota, mutta rima nousee jatkuvasti myös pohjoisen metsissä.

Markkinoilla vaaditaan entistä kestävämpiä tuotteita ja sitä kautta metsänkäsittelyä.

Samaan aikaan Suomen puumarkkinoiden tarjonnassa on tapahtumassa samansuuntaista muutosta. Viimeisimmän vuoden 2020 Suomalainen metsänomistaja -tutkimuksen mukaan 25 prosenttia metsänomistajista oli siirtynyt kokonaan tai osittain jatkuvaan kasvatukseen, jossa ei tehdä avohakkuita. Vain 15 prosenttia kertoi, ettei aio käyttää jatkuvaa kasvatusta lainkaan.

Toisen, PTT:n toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan jopa 57 prosenttia on kertonut siirtyneensä kokonaan tai osittain jatkuvaan kasvatukseen.

Olipa liiketoiminta mitä tahansa, on vaikea keksiä parempaa hetkeä kehitysloikkaan kuin se, jolloin sekä asiakkaat että raaka-ainetoimittajat haluavat samansuuntaista kehitystä.

Suomelle metsäala on monessa mielessä poikkeuksellisen tärkeä. Vaikka jokainen metsänomistaja, ammattilainen ja yritys tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan, on yhteisen kehitysloikan ottaminen suuri mahdollisuus Suomen metsäalalle. Kilpailukykyä ja arvonlisää voi kasvattaa myös ekologisen kestävyyden kautta.

Jarkko Lehtopelto

puheenjohtaja

Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry