Lukijalta: Metsien luontokato talttuu vain omin avuin – yhtä maksua korottamalla voitaisiin rahoittaa monimuotoisuuden suojelua

Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n ympäristökonferenssissa hyväksytty biodiversiteettisopimus tuli Suomessa voimaan 30 vuotta sitten. Sillä ja sitä täydentävillä sopimuksilla piti estää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

25 vuotta sitten Suomen talousmetsät PEFC-sertifioitiin luontokadon estämiseksi. Silti kato jatkuu edelleen. Tämä todetaan PEFC:n vaikuttavuusselvityksessä (Tapion raportti 64, 2024). Ninni Mikkosen tuoreen väitöskirja osoittaa, että paras 10 prosenttia metsistä kattaa 88 prosenttia metsien suojeluarvoista ja suuri osuus niistä on suojelematta.

Rion jatkona juuri päättynyt YK:n luontokokous Kolumbian Calissa ei vakuuttanut YK:n kyvystä taittaa luontokatoa. EU:n apua ei toivota. Paras onkin oma apu.

Metsänomistajat ja metsäteollisuus voivat yhdessä suojella talousmetsien jäljellä olevat arvokkaat luontokohteet. Teollisuudella on monta hyvää fiskaalista ja markkinoilla hyödynnettävää imagosyytä osallistua tähän.

Suomen Metsäsäätiö, osapuolten yhteinen imagohanke, kerää puukauppojen yhteydessä myyjiltä ja ostajilta vapaaehtoista, 0,2 prosentin suuruista menekinedistämismaksua. Sillä edistetään metsätalouden hyväksyttävyyttä osin myös metsien monimuotoisuutta turvaten.

Nostamalla maksua tuntuvasti ja käyttämällä se talousmetsien pysyviin Metso- ja Helmi-kohteisiin saadaan luontokato pysäytettyä.

Metsänomistajien arvoista tehtyjen tutkimusten mukaan moni metsänomistaja, erityisesti lastensa tulevaisuudesta vastuuta kantavien naismetsänomistajien kasvava joukko, on siihen valmis, samoin suojelukorvauksista hyötyvät metsänomistajat.

Arvokkaita Metso-kohteita tarjotaankin metsien pysyvään suojeluun jatkuvasti enemmän kuin mihin ely-keskuksille osoitetut budjettivarat riittävät.

Metsäsektori tietää, että monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää budjettirahoituksen lisäksi vahvaa omaa panostusta. Hyöty metsien ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä koituu koko metsäsektorin, niin metsänomistajien kuin metsäteollisuuden, hyväksi.

Myös ne metsänomistajat, jotka nyt pidättäytyvät puukaupoista, voivat palata metsätalouden piiriin, kun luontokato päättyy, sillä niin metsä vastaa kuin sille huudetaan.

Olavi Lyly

metsänomistaja

Helsinki