• Asfaltin kuorimista maaseudun teiltä on turha mainostaa parannuksena

    Biotalouden raaka-aineet liikkuvat nimenomaan alemmalla tieverkolla, kuten monet ihmisetkin. Kaikkien maan osien saavutettavuudella on myös iso turvallisuuspoliittinen merkitys.
    Tieverkon korjausvelka on tunnetusti paisunut vuosi vuodelta. Viime vuoden lisärahoilla kasvu on saatu hetkellisesti pysähtymään. Korjattavaa olisi silti 2,5 miljardin euron edestä.
    Tieverkon korjausvelka on tunnetusti paisunut vuosi vuodelta. Viime vuoden lisärahoilla kasvu on saatu hetkellisesti pysähtymään. Korjattavaa olisi silti 2,5 miljardin euron edestä.  Kuva: Petteri Kivimäki
    Pääkirjoitus|Politiikka
    24.7.202505:30
    Pääkirjoitus
    Niklas Holmberg

    Maaseudun pöliseviin sorateihin liittyy monilla mukavia muistoja. Moni muistaa myös, kuinka hienoa oli päällysteen saapuminen omalle kylälle. Nyt huonokuntoisia asfalttiteitä muutetaan takaisin sorateiksi.

    Näitä muutoksia tehdään Väyläviraston mukaan keskimäärin 30 kilometrin verran vuodessa. Huonokuntoisen asfalttitien kunnostaminen hyväksi soratieksi voi olla paikoin järkevä ratkaisu, mutta sitä on turha mainostaa suurena parannuksena (MT 21.7.).

    Tieverkon korjausvelka on tunnetusti paisunut vuosi vuodelta. Viime vuoden lisärahoilla kasvu on saatu hetkellisesti pysähtymään. Korjattavaa olisi silti 2,5 miljardin euron edestä. Summasta 200 miljoonaa koskee sorateitä.

    Korjausvelka on ikuisuusongelma, jota poliitikot eivät ole kyenneet ratkaisemaan. Esillä on ollut monenlaisia kilometriveroja ja ruuhkamaksuja. Niihin joudutaan vielä palaamaan, kun polttoaineista saatavat verotulot hiljalleen vähenevät.

    Tieverkko voitaisiin hoitaa kuntoon myös perinteisellä budjettirahoituksella. Korjausvelka on samaa suuruusluokkaa, kuin Petteri Orpon (kok.) hallituksen keväällä päättämät veronalennukset.

    Korjausvelka on samaa suuruusluokkaa, kuin hallituksen keväällä päättämät veronalennukset.”

    Houkutus päällysteiden poistoon on monessa kohteessa iso, koska huonon asfalttitien muuttaminen soratieksi voi olla jopa 80 prosenttia halvempaa, kuin uuden asfaltin tekeminen.

    Soratien kantavuus on kuitenkin asfalttitietä pienempi, mikä on huono asia puukuljetusten ja maatalouskoneiden kannalta. Päällystetty tie on myös yleisesti ottaen turvallisempi ja pitävämpi ratkaisu.

    Pahimmillaan sorapinta jää huonolle ylläpidolle, mikä johtaa paikoin ajokelvottomiin väyliin.

    Asfaltin kuoriminen pois pienemmiltä teiltä heijastelee valitettavan yleistä ajatusmaailmaa, jonka mukaan maaseudulla ei kukaan kuitenkaan liiku, eikä teillä ole elinkeinopoliittista merkitystä.

    Lähtökohta on kuitenkin väärä. Biotalouden raaka-aineet liikkuvat nimenomaan alemmalla tieverkolla, kuten monet ihmisetkin. Kaikkien maan osien saavutettavuudella on myös iso turvallisuuspoliittinen merkitys.

    Soratie voi jossain olla parempi vaihtoehto, mutta isompaa trendiä päällysteiden poistamisesta ei saa tulla.

    Lisää aiheesta
    • Sekoitusjyrsin sekoittaa huonokuntoisen asfaltin tien pohjaan Jämsässä. Jyrsimen takana kulkee tiejyrä.

      Liikenne | Näin asfalttitie murskataan ja soratie tulee takaisin

      Tilaajalle
    • Oikealla uutta soratien pohjaa ja vasemmalla huonokuntoinen asfalttitie.

      Liikenne | Mitä soratien paluusta pitäisi ajatella?

    Artikkelin aiheet
    tieverkko
    maaseutu
    korjausvelka
    biotalous
    soratie
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa