Sekoitusjyrsin sekoittaa huonokuntoisen asfaltin tien pohjaan Jämsässä. Jyrsimen takana kulkee tiejyrä. Kuva: Petteri KivimäkiJämsäNäin asfalttitie murskataan ja soratie tulee takaisin
Huonokuntoisia päällystettyjä teitä muutetaan joka vuosi takaisin sorateiksi. Tien muutokset herättävät kuitenkin huolta paikallisissa asukkaissa.TilaajalleJoka vuosi huonokuntoisia asfalttiteitä muutetaan takaisin sorateiksi. Näitä muutoksia tehdään Väyläviraston mukaan keskimäärin 30 kilometrin verran vuodessa.
Viranomaiset puhuvat päällystettyjen teiden parantamisesta sorateiksi.
Tänä kesänä Jämsän Länkipohjassa sijaitsevan maantien päällyste vaihtuu huonokuntoisesta asfaltista soraan yli kahden kilometrin matkalla. Samalla parannetaan tien kuivatusta ja näkyvyyttä sekä poistetaan tien pintaan nousseita kiviä.
Kyseessä on tyypillinen tapaus: päällystetyn tien kunto on huono, asfaltin paikkaaminen on kallista ja tiellä on vähän liikennettä. Perusteet uudelle asfaltille ja tarvittavalle tierakenteen mittavammalle kunnostamiselle ovat ohuet.
Toisin sanoen ei ole rahaa ylläpitää asfalttitietä ja tehdä tarvittavia korjauksia.
Väyläviraston maanteiden kunnossapidon asiantuntijan Jarkko Pirisen mukaan huonokuntoisen asfalttitien päällystäminen vaatii monesti myös tierakenteiden parannuksia.
”Soratieksi muuttaminen on usein edullisin ratkaisu, mutta päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Soratieksi muuttaminen maksaa 70 – 80 prosenttia vähemmän kuin tierakenteen parantamista vaativa uudelleen päällystäminen”, Pirinen sanoo.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) projektipäällikkö Janne Höltän mukaan soratien kunnossapito on usein pitkällä aikavälillä edullisempaa kuin asfalttitien. Hän korostaa sitä, että soratien hoitokustannukset ovat ennakoitavampia kuin pikitien.
”Soratien ylläpitokustannukset pysyvät pitkälti vakiona, kun taas asfalttitien vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon on paikattavaa.”
Käytännössä soratien ylläpito tarkoittaa lanaamista, pölyn sidontaa, mahdollisesti kuivatuksen parantamista ja ojien perkuuta.
Sekä Pirinen että Hölttä vakuuttavat, että tiemuutoksissa otetaan huomioon raskas liikenne.
”Tietenkin asfalttitien kantavuus on parempi, mutta vähäliikenteisillä teillä sillä ei ole juuri merkitystä. Harvoin on sellaista tietä, jossa olisi raskasta liikennettä ja vähän muuta liikennettä”, Hölttä sanoo.
Oikealla puolella sekoitusjyrsimen ja tiejyrän käsittelemä tie ja vasemmalla puolella käsittelyä odottava huonokuntoinen asfalttitie. Kuva: Petteri KivimäkiIhmiset suhtautuvat Höltän mukaan tiestön muutoksiin vaihtelevasti.
”Palaute jakautuu kahtia. Jonkin verran meiltä toivotaan näitä huonokuntoisten päällystettyjen teiden muutoksia sorateiksi, mutta on myös yksittäisiä palautteita, joissa paikalliset asukkaat eivät ole tyytyväisiä muutokseen.”
Pikitien ja soratien suurin ero on siinä, että pikitie ei pölyä, kun taas soratie voi pölytä.
Jämsässä muutettavan tien välittömässä läheisyydessä asuva Antti Murtola on nimenomaan huolissaan pölystä.
”Olisin toivonut, että päällyste olisi säilytetty tähän taajama-alueelle asti, jotta ei tulisi pölyongelmia.”
Murtolan mukaan tiellä on myös paljon raskasta liikennettä, vaikka Höltän mukaan näin ei ole.
Tienvarressa asuva Antti Murtola on huolissaan soratieltä tulevasta pölystä. Kuva: Petteri KivimäkiEntä jatkuvasti huolenaiheena olevan tiestön korjausvelka, paljonko se nyt on?
Jarkko Pirisen mukaan kokonaisuudessaan tieverkon korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Sorateiden osuus summasta on noin 200 miljoonaa euroa. Päällystettyjen teiden korjausvelan kasvu on pysäytetty vuoden 2024 lisärahoituksella.
Korjausvelan kehittyminen riippuu tulevaisuuden rahoitustasosta. Pirisen mukaan vuodelle 2025 myönnetty lisärahoitus on hyvä lisä korjausvelan taittamiseen.
Suomessa on vuoden 2024 tietojen perusteella yli 27 000 kilometriä sorateitä. Vertailun vuoksi päällystettyjä teitä on tuplasti enemmän.
Kun pikitie muutetaan soratieksi, se samalla vähentää korjausvelkaa.
Lähes valmiin soratien pinta. Kuva: Petteri Kivimäki- Osaston luetuimmat
