• Tukipolitiikan uudistus on ongelmallista – ensiksi pitää määritellä, mitä tarkoittaa aktiiviviljely

    Hallitusohjelmassa luvataan, että maataloustukia kohdistetaan nykyistä paremmin varsinaiseen ruuantuotantoon.
    Maataloustuet muuttuvat todennäköisesti vuonna 2028 alkavalla ohjelmakaudella. Sitä ennen pitää määritellä muun muassa, mitä tarkoittaa aktiiviviljely ja pitääkö ympäristö- ja ilmastopalveluista maksaa tukea.
    Maataloustuet muuttuvat todennäköisesti vuonna 2028 alkavalla ohjelmakaudella. Sitä ennen pitää määritellä muun muassa, mitä tarkoittaa aktiiviviljely ja pitääkö ympäristö- ja ilmastopalveluista maksaa tukea. Kuva: Markku Vuorikari
    Pääkirjoitus|Politiikka
    2.12.202406:30
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Työtään aloittavan uuden Euroopan komission pitkällä työlistalla on maatalouden tukien uudistaminen. Mikään uutinen se ei ole, koska asia on ollut edellistenkin komissioiden listalla. Yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap) on myös uudistettu ja tehty välitarkistuksia moneen kertaan myös kesken vaalikauden. Tarkoituksena on ollut tukien yksinkertaistaminen, mutta lopputulos on lähes poikkeuksetta ollut päinvastainen.

    Hallitusohjelmassa luvataan, että maataloustukia kohdistetaan nykyistä paremmin varsinaiseen ruuantuotantoon. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan hallituksen suunnasta ei ole kuulunut avauksia siitä, miten se tehdään. (MT 29.11.)

    MT:n Eurooppa-kirjeenvaihtajan Tapio Nurmisen analyysin mukaan jäsenmaissa ja komissiossa ollaan samaa mieltä, että hehtaariperusteisesta tuesta siirrytään ”suoritteeseen ja tarpeeseen” perustuviin tukiin. Raha halutaan ohjata aktiiviseen ympäristön ja ilmaston kannalta kestävään ja kilpailukykyiseen, eurooppalaiset standardit täyttävään ruoantuotantoon. Jäsenmaissa ja komissiossa on erilaisia tulkintoja, mitä tarkoitetaan tarpeella ja minkälainen aktiivinen ruoantuotanto tarvitsee tukea ja mikä ei? (MT 26.11.)

    Ensin pitäisi määritellä, mitä aktiiviviljelyllä tarkoitetaan.

    Tukia halutaan kohdistaa enemmän aktiiviviljelyyn. Ensin pitäisi kuitenkin määritellä, mitä aktiiviviljelyllä tarkoitetaan. Esimerkiksi kovia hehtaarisatoja saava viljelijä tuottaa paljon satoa, mutta luonnonhoitopeltoja hoitava tuottaa puolestaan ympäristö- ja ilmastopalveluja. Mikä arvo on koko maan asuttuna pitämisellä?

    Vaatimuksella eurooppalaiset standardit täyttävällä ruuantuotannolla valmistaudutaan ilmeisesti Mercosur-alueen kanssa solmittavaan kauppasopimukseen. Tuontia ei haluta rajata, mutta tuettaisiin laatua?

    Vaikka maatalouspolitiikkaa ei EU:ssa kokonaan kansallisteta, on uudistukseen valmistauduttava, koska komissio haluaa siirtää valtaa ja vastuuta tukirahojen jaosta entistä enemmän jäsenmaille. Uusi EU:n rahoituskausi alkaa vuonna 2028, mutta tukipolitiikan kansallisten suuntaviivojen pitää olla valmiina paljon aikaisemmin. Valmistautuminen olisi pitänyt jo aloittaa, koska tukipolitiikan uudistaminen on moniulotteinen ja vaikea asia. On paljon kysymyksiä joihin pitää löytyä vastaus.

    Lisää aiheesta
    • Juha Marttila keskusteli valtuuskunnan jäsenten kanssa kokouksen tauolla Hanasaaressa. Myös yleiskeskustelussa kuultiin esityksiä tukijärjestelmän rukkaamiseksi.

      Maatalous | Kuka on aktiivinen ruoantuottaja? MTK avasi keskustelun ja penää nyt hallitukselta esitystä

      Tilaajalle
    • Yksi EU:n tulevan CAP-maatalouspolitiikan keskeinen tavoite on, että alalle saadaan nuoria yrittäjiä, jotka uskaltavat investoida ruoantuotantoon.

      Maatalouspolitiikka | EU:ssa alkaa pudotuspeli: Mikä on sellaista aktiivista ruoantuotantoa, joka saa tukirahaa?

      Tilaajalle
    • Antti Huovisen johtama Kyrönniemen tila rajautuu järveen ja jokeen. Tila työllistää hänen lisäkseen yhdeksän henkilöä.

      Maatalous | 350 hehtaarin tila asettaa kovat vaatimukset maanviljelijälle

    Artikkelin aiheet
    maataloustuki
    tukipolitiikan uudistus
    aktiiviviljely
    Euroopan komissio
    yhteinen maatalouspolitiikka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa