Metsän suhdanne kääntyi jyrkkään laskuun

Metsäala on porskuttanut korkeasuhdanteessa jo useamman vuoden. Suuret metsäyhtiöt ovat takoneet ennätystuloksia toisensa perään. Osan ovat saaneet myös metsänomistajat nousseiden kantohintojen muodossa.

Hyvän suhdanteen päättymistä on veikkailtu jo pitkään. Sellun hinta kääntyi jyrkkään laskuun jo keväällä. Metsäteollisuuden viennin arvo taas romahti toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna.

Viime ja edellisviikolla julkistetut metsäyhtiöiden tulokset varmistavat, että suhdannekäänne on tapahtunut. Kaikki kolme suurta yhtiötä raportoivat aiempaa selvästi huonommista tuloksista.

Kierroksen aloittaneen Stora Enson tulos suorastaan romahti. Ehkä merkittävintä koko tulosjulkistuksessa oli toimitusjohtaja Annica Breskyn kommentti, jonka mukaan yhtiö ei näe merkkejä paremmasta.

Stora Enson kuuden kuukauden vertailukelpoinen liiketulos oli 271 miljoonaa euroa. Se on tehty lähes kokonaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, sillä huhti–toukokuussa operatiivista liiketulosta syntyi vain 37 miljoonaa euroa. Vuosi sitten Stora Enson kuuden kuukauden vertailukelpoinen liiketulos oli 1 008 miljoonaa euroa.

UPM tulospudotus ei ollut yhtä iso, mutta yhtiölle se oli iso pettymys. Kuuden kuukauden vertailukelpoinen tulos notkahti lähes 30 prosenttia 470 miljoonaan euroon. Metsä Groupin tulospudotus oli samaa luokkaa UPM:n kanssa. Yhtiö odottaa tuloksensa heikkenevän entisestään.

Metsä Group ja UPM kertoivat kotimaan lomautuksista tulosjulkistustensa yhteydessä. UPM sulkee lisäksi Plattlingin paperitehtaan Saksassa.

Stora Enso on aiemmin kertonut sulkevansa pysyvästi Sunilan sellutehtaan, De Hoopin kierrätettyjä kartonkeja valmistavan tehtaan Alankomaissa, yhden kierrätetyn kartongin linjan Ostrołękan tehtaalla Puolassa ja Näpin sahan Virossa. Lisäksi toinen Anjalankosken tehtaiden paperilinjoista suljetaan pysyvästi vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana.

Samaan aikaa säästötoimien ja sulkemisien kanssa metsäyhtiöillä on vireillä ja valmistumassa isoja investointeja. Suurimpana niistä syksyllä käynnistyvä Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas.

Investointien käynnistyminen heikon suhdanteen ja korkeiden korkojen aikana voi ajaa yhtiöitä hakemaan lisää säästöjä muualta. Yhtiöiden tuloskommenteissa korostuu valitus puun korkeasta hinnasta. Metsänomistajien näkemys on luonnollisesti toinen.

Venäjän puun tuonnin loppuminen on kiristänyt kilpailua kotimaisesta puusta. Kantohinnat ovat kesän huipputason jälkeen kääntyneet laskuun. Pitkällä aikavälillä metsien kasvun hidastuminen, metsätuhojen yleistyminen ja metsien käytön lisääntyvät rajoitukset kiristävät kuitenkin puun tarjontaa kaikkialla maailmassa.

On vielä epäselvää miten metsän suhdannekäänne vaikuttaa kotimaan hakkuumääriin. Ensi vuodelle on uusien investointien myötä ennakoitu hakkuiden maltillista kasvua. Kaikki tutkijat eivät ole käsitystä jakaneet.

Metsäyhtiöiden suhdannekäänne onkin ollut poikkeuksellisen jyrkkä. Jos alamäki jatkuu tällä kulmalla, edessä on väistämättä myös iso pudotus hakkuumääriin. Viime kädessä tilanteen ratkaisee maailmantalouden veto. Jos inflaatio taittuu ja korot lähtevät laskuun, voi edessä olla pitkäkin nousukausi.

Jos inflaatio jää 1970-luvun tapaan pysyvämmäksi ilmiöksi, ei uutta nousua nähdä vielä pitkiin aikoihin. Suhdanteisiin ei voi vaikuttaa, mutta omaan toimintaansa vaikuttavat niin yhtiöt kuin metsänomistajat. Viisautta on katsoa nykyisen suhdanteen yli pidemmälle tulevaisuuteen.