Nyt testataan onko yhtenäinen länsi vielä olemassa – ja iso kysymys on, toimiiko Putin testaajana yksin?

Toivottavasti viimeistään nyt, kun Putinin epäonnistunut hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut yli kolme ja puoli vuotta, Euroopassa on opittu, ettei pidä hötkyä, kun Venäjä provosoi. Ja toisaalta kova on oikealla hetkellä pantava kovaa vastaan.

Naton itärajan mahtimaa Puola on.

Venäjä on provosoinut Puolaa jo pitkään. Drooneja on harhautunut tai harhautettu Puolan puolelle useamman kerran. Varsovan hallitus on vastannut maltillisesti, jos ylipäätään on.

Tiistain ja keskiviikon välinen yö oli toista maata. Venäläisiä räjähtäviä lennokkeja havaittiin Puolan ilmatilassa lähes 20. Ukrainaan kohdistuneeseen hyökkäykseen liittyvästä puhtaasta ”vahingosta” tuskin oli kysymys.

Puolalaisten turvallisuutta uhattiin. Maan hallitus reagoi jämerästi. Droonit ammuttiin alas. Operaatiossa oli mukana myös Nato-liittolaisia.

Suomen ja kaikkien Venäjän naapurimaiden kannalta tämä Putinin ensimmäinen selvästi uhkaava Naton ilmatilan loukkaus Ukrainan sodan aikana on vähintäänkin kriittinen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb reagoi tiukasti ja suhteellisen nopeasti viestipalvelu X:ssä. Stubbin mukaan kyse on ”koko Euroopan turvallisuudesta” ja ”vastuun teosta” kantaa Venäjä.

Nyt on oleellista, miten Nato reagoi.

Puola pyysi Naton 4. artiklan mukaista neuvonpitoa. Eli pääministeri Donald Tuskin hallitus katsoi Puolan koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna.

Ratkaisevaa on se, mitä neuvonpidosta seuraa? Yhdysvallat on luonnollisesti avainasemassa. Onko venäläistä virkaveljeään Vladimir Putinia mielellään liehittelevä presidentti Donald Trump viimeinkin valmis järeisiin vastatoimiin?

Vähintään yhtä keskeistä on, muuttaako länsi suhtautumistaan Venäjään ja sen hyökkäystä torjuvaan Ukrainaan.

Putin hakee kiistatta eskalaatiota, ei rauhaa. Siksi viime viikkojen USA-vetoinen rauhanponnistelu näyttää entistä nolommalta ja siksi jotain pitäisi nyt tehdä nopeasti ja päättäväisesti.

Ukrainalle annettavaa sotilaallista tukea tulisi lisätä massiivisesti. Samalla Venäjän vastaisissa talouspakotteissa olisi laitettava kaikkein tylyin vaihde päälle. Vain näin voidaan varmistaa sekä Ukrainan että koko Euroopan kannalta siedettävä rauha.

Ukrainalle olisi hankittava Venäjältä jäädytetyillä varoilla mahdollisimman tehokkaita ilmatorjuntajärjestelmiä ja pitkän kantaman ohjuksia.

Jos nyt arkaillaan, Kremlin isäntä jatkaa Ukrainan moukarointia ja pystyy lopulta sanelemaan ehdot huonolle rauhalle.

Putin testasi Puolassa, onko yhtenäistä länttä enää olemassa. Suomen kannalta olisi elintärkeätä, että vastaus on yksiselitteisesti kyllä ja että Putin tuntisi nahoissaan menneensä liian pitkälle.

Tässä suhteessa heikoin kortti on Trump, joka kohtelee Putinia edelleen silkkihansikkain. Horjuntaa on kuitenkin havaittavissa myös muualla. Suurimpien jäsenmaiden, eli Ranskan ja Saksan sisäinen kiehunta tekee EU:sta heikon.

Ranskan Emmanuel Macronilla, Saksan Friedrich Merzillä ja Puolan Donald Tuskilla on huomattavia sisäpoliittisia haasteita, jotka heikentävät koko Euroopan unionia ratkaisevalla hetkellä. Kuva: Timo Filpus

Kremlin isäntä puolestaan uhkuu itseluottamusta sen jälkeen, kun sai patsastella Kiinan kommunistidiktaattori Xi Jinpingin kunniavieraana Japanin antautumisen 80-vuotisjuhlissa Pekingissä. Putin näyttää tulkinneen Xiltä saamansa varauksettoman tuen niin, että hän voi jatkaa hyökkäyssotaansa Euroopassa ja jopa laajentaa sitä.

Onko kyseessä ylitulkinta vai testaako Putin lännen yhtenäisyyttä Xin siunauksella? Viimeksi mainittu on epätodennäköistä, mutta ei poissuljettua.

Joka tapauksessa Puola on nyt sekä hyvä että varoittava esimerkki Suomelle, joka voi aivan yhtä hyvin joutua samanlaisen lennokki-iskun tai pehmeämmin sanottuna testin kohteeksi. Maltti pitää säilyttää, mutta oikealla hetkellä kovaan on vastattava kovalla – ja tarvittaessa yhdessä liittolaisten kanssa vielä kovemmalla.