Opetusministeriö on valmis romuttamaan maaseudun nuorten lukiopolun

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Petri Lempisen näkemys pienten kuntien lukioiden tulevaisuudesta on sanalla sanoen hyytävä: niitä ei voi hänen mukaansa pelastaa oikein millään (mt.fi 23.12.).

Erityisen hyiseksi Lempisen näkemyksen tekee se, että jo usean vuoden ajan pienet lukiot ovat omatoimisesti pyrkineet turvaamaan toimintansa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Lukioihin on houkuteltu opinhaluisia ja suomen kielen taitoisia oppilaita EU:n ulkopuolelta. EU-alueen ulkopuolisia opiskelijoita on tullut tuhatkunta sataan Suomen lukioon. Ensimmäiset heistä ovat jo valmistuneet ylioppilaiksi.

Hallitus on kuitenkin päättänyt ajaa maaseudun lukiot ahdinkoon. Eduskunta hyväksyi lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille langettavan lain joulukuun alussa ja tasavallan presidentti siunasi lain joulun alla. Lukukausimaksuja aletaan periä ulkomaalaisilta opiskelijoilta 1.8.2026 alkaen.

Kansainväliset opiskelijat tukevat maaseudun elinvoimaa ja osaltaan turvaavat peruspalvelujen säilymisen myös kasvukeskusten ulkopuolella. Suomen Lähilukioyhdistyksen mukaan esimerkiksi Sallan lukiossa jo 60 prosenttia opiskelijoista on muualta tulleita. Ilman näitä opiskelijoita Sallassa tuskin pitkään kyettäisiin pitämään yllä omaa lukiota. Vastaava tilanne on Sysmässä, jossa 42 lukiolaisesta 12 on tullut EU:n ulkopuolelta varta vasten Suomeen opiskelemaan (MT 19.12.).

On selvää, että ensi syksystä lähtien lukukausimaksut heikentävät tuntuvasti tiedon- ja tutkinnonhaluisten ulkomaalaisten kiinnostusta saapua kylmään ja pimeään Pohjolaan, jossa puhutaan maailman mittakaavassa harvinaista kieltä. Erittäin todennäköisesti näiden kansainvälisten opiskelijoiden opinahjot löytyisivät jatkossa maista, joiden kielen opiskelemalla lukukausimaksuille saa enemmän vastinetta.

Toisaalta tiedossa on ollut jo pitkään, ettei hallituksen maahanmuuttolinjauksen sanelevat perussuomalaiset edes halua ulkomaalaisia Suomeen. Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra teki jo helmikuussa selväksi, että suomalaisia lukioita ei saa pelastaa tuomalla niihin opinhaluisia ulkomailta (Lapin Kansa 8.2.). Perussuomalaisissa laskettaneen sen varaan, että kansalaisten alhainen koulutustaso, heikkenevä sivistys ja hallituksen maahanmuuttovastainen toiminta satavat suoraan puolueen omaan laariin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Lempinen puolestaan toteaa MT:n haastattelussa, että lukiota ei ole mielekästä pitää yllä, jos alueen oma syntyvyys ei riitä oppilaitoksen ylläpitämiseen. On oleellista kysyä, mikä muu samalla logiikalla ei sitten ole enää mielekästä. Esimerkiksi hallituksen itäisen Suomen ohjelma näyttää silkalta teatterilta, jos samaan aikaan opiskelun edellytyksiä kasvukeskusten ulkopuolella ei edes yritetä pitää yllä.

Lukioiden elinvoiman tukahduttaminen uhkaa suomalaisten kouluttautumismahdollisuuksia myös laajemmin, sillä opiskelijamäärien laskiessa lakkautettavat lukiot vievät nopeasti osaavat opettajat myös monilta peruskouluilta. Pienet lukiot toimivat usein yläkoulujen yhteydessä. Ammattitaitoisille opettajille on monessa paikassa mahdotonta enää taata riittävästi töitä, ellei tarjolla ole tunteja sekä yläkoulussa että lukiossa.

Ministeriön toiminnan nurinkurisuus näkyy siinäkin, että pahenevan osaajapulan vuoksi maamme korkeakouluihin haalitaan jatkuvasti kieltämme taitamattomia opiskelijoita, minkä seurauksena yhä suurempi osa korkeakouluopetuksesta toteutetaan englanniksi. Se taas on heikentänyt huomattavasti suomalaisten mahdollisuuksia suorittaa korkeakoulututkinto omalla äidinkielellään.

Erityisen irvokkaaksi tilanteen tekee se, että ulkomailta Suomeen tulleet, suomalaisen lukiokoulutuksen suomen kielellä suorittaneet osaisivat kieltämme jo yliopisto-opintoja aloittaessaan. Kielen jo omaksuneet ovat paljon sitoutuneempia Suomeen kuin englanninkielisissä korkeakouluohjelmissa opiskelevat.