Afrikkalainen sikarutto uhkaa ajaa tuottajat kuilun partaalle – valtion on tultava apuun

Vuosia pelätty tilanne on todellisuutta, kun Ruokavirasto tiedotti torstaina Virolahdella luonnonvaraisista villisioista todetusta Afrikkalaisesta sikarutosta. Tulokset varmistetaan vielä EU:n afrikkalaisen sikaruton vertailulaboratoriossa Espanjassa. Torjuntatoimet ovat jo käynnissä. Ruokavirasto on perustanut löydösalueen ympärille tartuntavyöhykkeen, jolla pidettävien sikojen siirtoja rajoitetaan.

Tartuntavyöhyke sijaitsee Virolahden, Miehikkälän ja Lappeenrannan kuntien alueella siten, että vyöhyke sisältää Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaan sekä Lappeenrannan kaupungista Lappeenrannan Vainikkalan asemalle johtavan rautatien etelänpuoleisen alueen. Afrikkalaista sikaruttoa aiheuttavaa virusta todettiin kuolleina löytyneistä villisian porsaista. Paikallinen henkilö löysi kolmen kuolleen porsaan jäänteet ja lähetti ne Ruokavirastoon.

Afrikkalaisen sikaruton ilmaantuminen on Suomeen on ollut ajan kysymys. Sitä on tavattu lähialueilla pitkään, eikä luonnonvaraisten eläinten liikkumista rajojen voida mitenkään täysin hallita. Tilanteeseen on myös varauduttu ja ymmärrys asian vakavuudesta on tiedossa kaikilla osapuolilla. Viimeksi vuosi sitten Lappeenrannassa järjestettiin iso harjoitus, jossa harjoiteltiin toimintaa juuri Virolahdella todetun kaltaisessa tilanteessa. Yhteistyö metsästäjien kanssa on tärkeää. Mahdolliset kuolleet eläimet pitää paikallistaa maastosta. Myös tautia mahdollisesti kantavat elävät villisiat pitäisi saada kaadettua. Kaikissa toimissa on pidettävä huolta, että tauti ei pääse leviämään tuotantosikaloihin.

Vaikka tapaukset rajoittuisivat Virolahden villisikoihin, aiheuttaa Afrikkalainen sikarutto isoja kustannuksia sikaketjulle. Varsinaiset torjuntatoimet aiheuttavat alueellisesti isoja rajoituksia tuottajille ja lihayrityksille. Isoin vaikutus tulee kuitenkin vientimarkkinoiden sulkeutumisen takia. Sianlihan vienti Kiinaan ja Japaniin keskeytyi välittömästi. Vienti voi olla pysähdyksissä vuosia, vaikka tauti saataisiin kitkettyä. Osa Aasian maista noudattaa äärimmäisen tiukkaa linjaa ASF:n kanssa. Osa vientimarkkinoista hyväksyy niin sanotun regionalisaation, eli vienti voi jatkua puhtailta alueilta. Tähän pitäisi pyrkiä myös keskeisten Kiinan ja Japanin kanssa.

Vientitoiminnasta vastaaville Atrialle ja HK Scanille tilanne on erittäin vaikea. Pahimmillaan jo matkalla olevia eriä käännytetään takaisin. Liikkeellä on satoja kontteja. Aasian viennin eteen on tehty viime vuosina valtavasti töitä. Kyse on merkittävästä asiasta kansantaloudenkin kannalta. EU:n ulkopuolelle vietävän sianlihan arvo on ollut 74 miljoonaa euroa vuodessa.

Sianlihantuottajat ovat jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa. Euroopan markkinoilla on ollut ylitarjontaa ja hinnat ovat olleet laskusuunnassa. Aasian viennin pysähtyminen uhkaa ajaa alan kuilun partaalle. Tilanteessa tarvitaan nopeita valtiovallan tukitoimia. Muuten koko suomalainen sikaketju on vaarassa romahtaa.

Niin vakava kuin tilanne onkin, kannattaa siihen suhtautua rauhallisesti. Ruotsissa ASF-epidemia saatiin talttumaan nopeasti. Yhdelläkään tuotantoeläimellä ei ole todettu tartuntaa ja suomalainen sianliha on yhtä puhdasta ja turvallista kuin aiemminkin. Tauti ei myöskään tartu ihmisiin. Tuotantoeläinten kanssa tekemisissä olevat ymmärtävät tautisuojauksen merkityksen. Metsässä liikkujien kannattaa kuitenkin olla valppaana ja ilmoittaa viranomaisille kuolleista villisioista. Lihatuliaiset ASF-alueilta pitää nyt viimeistään jättää ostamatta.