Ruoka on kallista vain mielikuvissa

Kaikkihan sen tietävät: Suomessa ruoka on kallista. Se on ollut kestopuheenaihe kansan kahvipöydistä aina uutislähetyksiin saakka. Kaupat osaltaan vahvistavat mielikuvaa: ruokakauppojen mainokset sanomalehdissä keskittyvät tuotteiden hintaan, ja illasta toiseen tv-kanavien mainostauot täyttyvät ruokakauppaketjujen halpaakin halvempi -mainosrallatuksista.

S-ryhmä vei joitakin vuosia sitten hintanäkökulman niin pitkälle, että se loi sitä varten uuden sanan, halpuuttaminen, jonka viljelijäkunta ymmärrettävästi väänsi muotoon halventaminen ja koki sen kohdistuvan itseensä. Tokmannin tuoretta Spar-yhteistyötäkin iloittiin monessa puheenvuorossa juuri hintapaineen kasvattamisesta.

Vastaavatko käsitykset kuitenkaan todellisuutta? MT vertaili elintarvikkeiden hintoja Suomen, Saksan ja Unkarin Lidleissä. Kun ruokakoreihin kerättiin kolmessa maassa toisiaan vastaavat tuotteet, kassakuittiin tulostui jokaisessa maassa suunnilleen sama hinta. (MT 29.1.)

Hintoja vertailtaessa tulisi aina ottaa huomioon, miten suuren osan ruokaostokset vievät ihmisten käytettävissä olevista tuloista. Tilastokeskuksen mukaan osuus oli keskimäärin 12,5 prosenttia vuonna 2022, jolta tuoreimpia tietoja on saatavilla. Vielä muutama vuosikymmen sitten osuus oli moninkertainen. Tämä pitäisi ottaa huomioon silloinkin, kun ruokakauppojen hintatasoa verrataan muiden maiden hintoihin.

Esimerkiksi MT:n vertailussa mukana olleessa Unkarissa keskimääräinen kuukausiansio on 1 500 euroa, kun Suomessa se on 4 000 euroa. Kun ruokakori maksaa suunnilleen saman verran, voi hyvin hahmottaa, miten paljon enemmän kauppakäynti kirpaisee unkarilaisen kuluttajan kukkaroa suomalaiseen kuluttajaan verrattuna.

Päivittäistavarakauppa ry on toistuvasti muistuttanut, että Suomessa ruoan hintaa nostaa kireä verotus: ruoan 14 prosentin arvonlisävero on kaksinkertainen EU-keskiarvoon verrattuna, ja kaikkiaan ruoan hinnasta on yhdistyksen mukaan veroja yli 40 prosenttia. Ilman arvonlisäveroa ruoka on Suomessa jopa halvempaa kuin Ruotsissa, Ranskassa ja Italiassa. Se näkyy myös tuottajahinnoissa.

Arvonlisäverotus on valtiolle helppo ja varma tulonlähde. Siksi ei ole yllättävää, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitti talouden sopeuttamiskeinoksi syksyllä 2023 alennetun arvonlisäveron korotusta. Alennetun arvonlisäveron piirissä ovat muun muassa elintarvikkeet.

Arvonlisävero on tasavero, jota jokainen tulotasoon katsomatta maksaa saman verran. Jo siksi valtion täytyy pidättäytyä lisäkorotuksista, jotka olisivat monin tavoin haitallisia niin koko maan taloudelle kuin muutoinkin ahtaalla olevalle ruokaketjun alkupäälle, jolle yhä kiihtyvä halvemman ruoan metsästys kostautuisi.