Kalliit tuotantopanokset ovat menossa osin hukkaan

Luonnonvarakeskus Luken ennakoi perjantaina julkaisemassaan ensimmäisessä satoarviossaan, että Suomen tämän vuoden viljasato jää kymmenen vuoden keskimääräistä satoa 13 prosenttia pienemmäksi. Kokonaissadon arvoidaan olevan noin kolme miljardia kiloa. (MT 21.8.)

Suurinta pudotusta ennakoidaan ohraan, jonka sato on putoamassa neljänneksen kymmenen vuoden keskimääräisestä sadosta, ja on jäämässä kotimaan kulutusta pienemmäksi. Kaurasta, vehnästä ja rukiista odotetaan tavanomaista satoa. Poikkeus on herne, josta odotetaan jälleen ennätyssatoa.

Satovaihtelut eri tilojen kesken voivat olla suuria. Luken yliaktuaarin Anneli Partalan mukaan moni viljelijä ei pidä oman kokemuksensa perusteella satoarviota oikeana, mutta myös tänä vuonna toinen viljelijä saa hänen mukaansa hyvän sadon ja jonkun toisen sato on viljelijäuran heikoin.

Partalan kommentti pitää varmaankin paikkansa, mutta Luken satoarviota voi pitää optimistisena. ProAgrian kehityspäällikkö Sari Peltonen ennakoi heinäkuun lopussa, että Suomen koko viljasato jää arviolta 20–25 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi.

MTK:n ja SLC:n yhteisen, kesäkuun lopussa tehdyn viljelijäkyselyn mukaan sato on jäämässä Luken ennustetta pienemmäksi, usean kasvin kohdalla vain noin puoleen tavanomaisesta. (MT 5.7.)

Kyselyyn vastanneiden viljelijöiden mukaan syysviljoilla satomäärän ennakoidaan olevan 69 prosenttia ja kevätviljoilla 64 prosenttia tavanomaiseen vuoteen verrattuna. Suurimpana syynä viljelijöiden heikkoon arvioon oli kuivuus. Odotuksia heikentävät myös alkukesän kylmyys ja halla sekä kasvinsuojelun epäonnistumiset.

Keskikesän kuivuuden takia viljat ovat jääneet monin paikoin harvaksi ja erittäin lyhyeksi. Sateiden tultua viljapeltoihin on tullut jälkiversontaa ja erilaisia rikkakasveja, koska kuivuuden takia ruiskutukset eivät tehonneet odotetulla tavalla. Jälkiversonta viivästyttää puinteja ja rikkakasvit vaikeuttavat niitä. Näyttää siltä, että multavat maat ovat taas satovarmimpia.

Sateet heikentävät tilannetta entisestään. Viljojen kannalta lämmin ja sateinen sää on ongelma, koska se aiheuttaa tähkäidäntää ja heikentää laatua.

Heikot sato-odotukset koskevat koko Eurooppaa. Brittiläisen asiantuntijajärjestön Ahdb:n mukaan huolet sadon määrästä ja laadusta ovat kasvaneet kuivan alkukesän ja sen jälkeen tulleiden rankkasateiden takia. Euroopan rankkasateiden lisäksi esimerkiksi Kanadassa kuivuus verottaa satoa. Myös Yhdysvaltojen maatalousministeriö alensi reilu viikko sitten ennustettaan maailman viljasadosta.

MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan missään päin maailmaa ei nyt olla korjaamassa ennätyssatoja ja monilla alueilla jäädään alle normaalisadon.

Heikohkot satoennusteen eivät enää näy merkittävästi maailman viljapörsseissä, vaikka syytä olisi. Tämän vuoden satoon on käytetty ennätyskalliita tuotantopanoksia.

Paineita viljojen hintoihin tulee myös Venäjän edelleen jatkuvasta hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä irrottautui Mustanmeren viljasopimuksesta, joka mahdollisti viljakuljetukset Ukrainasta maailmalle. Lisäksi Venäjä on pommittanut Ukrainan satamia ja viljavarastoja.

Heikot sato-odotukset vahvistavat entisestään mahdollisuutta käyttää viljaa aseena maailmanpolitiikassa. Se, jolla on viedä ruokaa tarvitseville, on käsissään todella vahva ase. Tämä pitää myös Euroopan unionin tasolla ymmärtää. Ruokaa ei ole riittävästi, ellei sitä jää muillekin. Jo Saarijärven Paavo ymmärsi tämän.

Todellinen sato tiedetään vasta kun sato on laarissa. Toivottavasti Luken arvio on lähimpänä.