Tuntematon Venäjä
Vaikka suurlähettiläs Antti Helanterä arvioi, että jännite Venäjän kanssa kestää kauan, pitää suhteita ryhtyä jossain vaiheessa rakentamaan uudelleen.
Tasavalan presidentti Sauli Niinistö tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin vuonna 2017 Punkaharjulla. Sen jälkeen on maiden suhteissa tapahtunut paljon. Nyt suhteet ovat poikki ja tulevaisuudessa uusien suhteiden rakentaminen lähtee uudelta pohjalta. Kuva: Lari LievonenHiljattain Suomen Venäjän suurlähettilään paikalta neljän vuoden jälkeen kotimaahan siirtyneen Antti Helanterän mukaan Venäjällä 1980-luvun lopussa alkanut kehityksen kaari on päättynyt. Hän arvioi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että Venäjällä menossa olevan muutoksen mittakaava on jatkuessaan yhtä iso kuin Neuvostoliiton muutos Venäjäksi. (MT 23.9.)
Kansainvälisessä politiikassa Suomea on pidetty maana, joka tunteen monia muita paremmin Venäjän ja sen politiikan. Näin varmaankin oli historian johdosta vuosikymmeniä, mutta tulevaisuudessa näin ei välttämättä ole. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on seurannut se, että nyt Suomen välit Venäjään ovat muiden länsimaiden tavoin poikki. Jos yhteydet joskus tulevaisuudessa alkavat lähentyä, mihinkään vanhaan Venäjän suhteissa ei Helanterän mielestä ole paluuta.
Venäjän kanssa tiiviit kauppayhteydetkään eivät auttaneet.
Muutos Venäjällä koskee koko yhteiskuntaa. Helanterän mukaan talouden lisäksi muutoksessa ovat myös Venäjän aatteellinen ja henkinen ilmapiiri. Konservatiivisia, patrioottisia ja militaristisia virtauksia painottivat aikaisemmin kansalaisten, talouden ja maan johdon yhteydet länteen. Helanterän mukaan Venäjällä oli varteenotettavia poliittisia voimia, joiden mielestä yhteydet länteen olivat hyödyllisiä. Enää näitä ei ole.
Suomessakin on käyty Venäjän hyökkäyssodan alettua keskustelua siitä, oliko esimerkiksi yritysten investoinneissa Venäjälle mitään järkeä. Muuallakin kuin Suomessa on arvioitu, että tiukat talouden sidokset estävät sotia. Tämä oli perusajatuksena myös EU:n edeltäjän EY:n perustamisessa vuonna 1957 ja sitä edeltäneessä, vuonna 1951 perustetussa Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä. Tarkoituksena oli sitoa maiden taloudet yhteen ja estää uusien sotien synty jäsenten kesken. Tässä on onnistuttu, mutta Venäjän kanssa tiiviit kauppayhteydetkään eivät auttaneet.
Vaikka Helanterä arvioi, että jännite Venäjän kanssa kestää kauan, pitää suhteita ryhtyä jossain vaiheessa rakentamaan uudelleen. Sitä millaisiksi ne muodostuvat, on vaikea ennakoida. Suomikin on nyt erilainen kuin muutama vuosi sitten.
- Osaston luetuimmat
