Aika on kypsä kotimaisille viineille – EU:n byrokratiaa ei kuitenkaan kannata aliarvioida

Hallitusohjelman mukaan Suomi hakee virallista viinintuottajamaan asemaa EU:ssa. Viininkasvattajat ry:n puheenjohtaja Kari Latvus arvelee, että hakemus lähtee komissiolle tänä vuonna. Tähtäin on seuraavassa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa vuonna 2028. Sen jälkeen Suomessa voisi olla kaupallista viinintuotantoa (MT 24.7.).

EU on maailman suurin viinintuottaja ja kyse on isoille jäsenmaille tärkeästä elinkeinosta. Viininviljelyä myös säädellään pikkutarkasti. Voimassa on edelleen viiniköynnösten istutusoikeusjärjestelmä. Käytännössä kyse on jäsenmaakohtaisesta kiintiöstä viinintuotannolle. Viinintuottajien kovan lobbauksen ansiosta järjestelmä selvisi 2000-luvun liberalisointiaallosta. Vastaavat maito- ja sokerikiintiöt on lakkautettu jo vuosia sitten. Viinintuotantoon liittyy myös paljon muuta valvontaa ja byrokratiaa, joka Suomenkin pitäisi viinimaana järjestää.

Nykyisellään rypäleistä tehtyä viiniä ei saa Suomessa nimittää viiniksi tai myydä viininä. Suomalaiset ”viinit” löytyvät nykyisin Alkon hyllystä ”muut alkoholijuomat” -nimikkeen alta. Lisäksi laki edellyttää, että pullossa on oltava merkintä, jossa kerrotaan kyseessä olevan mieto käymisteitse valmistettu alkoholijuoma. Suomen oman sääntelyn kukkanen taas on se, että tilaviinejä saa valmistaa marjoista, mutta ei rypäleistä.

Kaupallisesti toimivia viinitarhoja Suomessa toimii kymmenkunta. Tietoa eri lajikkeiden soveltuvuudesta maamme ilmastoon on kertynyt jo vuosien ajan. Salolaisen viinitarhurin Ville Salmen mukaan ilmastonmuutos ei kuitenkaan yksiselitteisesti helpota viininviljelyä Suomessa. Myös viinimaan asemassa on hänen mielestään hyvät ja huonot puolensa.

Viinimaastatuksesta tuli poliittinen pelinappula vuonna 2007 kun se yhdistettiin mediassa Suomen tuolloin EU:n kanssa käymiin neuvotteluihin Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkosta. Kansanedustajat pelästyivät ja viinimaahakemus vedettiin pois. Nyt aika on kypsä tarkastella asiaa ilman poliittisia intohimoja. Viinit voivat tulevaisuudessa olla osa suomalaista maataloustuotantoa. Kyse on erikoisalasta, joka tukee erinomaisesti matkailua ja maaseudun muuta yritystoimintaa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että EU:n säännöt ovat täynnä byrokratiaa ja tulkintaongelmia myös viininviljelyssä.