Halvan ruoan ajat ovat ohi

Riisinjyvä tietää nyt arvonsa. Kun suomalainen maksaa ruokakoristaan paikoin jopa parikymmentä prosenttia aiempaa enemmän, nigerialaisen perheen lautasella perusruoka-aineiden, kuten riisin, vihannesten ja leivän hinta on jopa tuplaantunut.

Hintojen nousua ei selitä vain Ukrainan sota. Hinnat alkoivat kohota jo vuonna 2020, kun pandemia aiheutti pullonkauloja saatavuuteen ja jakeluun, ja satovuosi petti odotukset. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kirittänyt hintoja edelleen kasvuun.

Vaikka ruoan hinta on tippunut jo viime kevään ennätyslukemista, odotetaan sen pysyvän pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeammalla usean vuoden ajan. Tälle on monta syytä.

Ensiksi, Ukrainan sota rajoittaa energian ja ruoan – erityisesti vehnän ja ruokaöljyjen – tarjontaa, mikä pitää hintoja korkeina.

Toiseksi, lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi Kiinan vientirajoitusten ja Ukrainan sodan vuoksi. Tällä on suuri vaikutus niille kehittyville talouksille, jotka ovat hyvin riippuvaisia Venäjältä tai Ukrainasta tuoduista lannoitteista.

Lannoitepulan karu todellisuus iskee ruoan hintoihin etenkin nyt kuluvana vuonna. Esimerkiksi maailman suurimpiin riisin viejiin kuuluvat Intia ja Kiina joutuvat maksamaan lannoitteista kovaa hintaa. Muista ruoka-aineista poiketen riisin hinta tuleekin nousemaan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna lannoitteiden hinnan nousun, huonon satovuoden sekä vientikieltojen vuoksi.

Kolmanneksi, maatalouden kasvukaudet eivät ole enää toisiaan muistuttavia sisaruksia, vaan poikkeavat toisistaan entistä enemmän, ja sään ääri-ilmiöt lisäävät epävarmuuskertoimia.

Esimerkiksi Pakistanissa oli vuonna 2022 historiallisen suuret ja tuhoisat tulvat, jotka vahingoittivat satoa yli kahdeksalla miljoonalla hehtaarilla, joilla kasvoi riisiä, puuvillaa, palkokasveja, öljysiemeniä ja vihanneksia.

Jo nyt tuonnista riippuvaiset köyhät maat kärsivät ruokapulasta.

Heikentynyt ruokaturva ja korkeammat hinnat tuovat takaisin uutiskuviin nälänhädän ja äärimmäisen köyhyyden kasvun. Arvioiden mukaan jopa 205 miljoonaa ihmistä 45 maassa kärsii jo nyt ruoan puutteesta ja on välittömän avun tarpeessa. Se on valtava luku.

Globaalisti tilanne on hankalin Afganistanissa, Etiopiassa, Nigeriassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä. Näistä monissa poliittinen epävakaus ja konfliktit syventävät kriisiä entuudestaan.

Hintojen nousu kärvistää etenkin kaupunkialueilla asuvia köyhiä kotitalouksia, joilla ei ole kasvimaata viljeltäväksi ja joiden kulutuskorista yhä suurempi osa menee ruokaan korkeampien hintojen ja heikentyneiden reaalitulojen vuoksi.

Sen sijaan maaseutujen pienviljelijät, jotka perinteisesti ovat maiden köyhintä väestöä, voivat hyötyä ruuan korkeammista hinnoista korkeamman tuoton vuoksi. Mutta myös heitä kurittavat lannoitteiden noussut hinta ja oikukas sää. Sään yleistyneet ääri-ilmiöt niittävät tuhoa pelloilla.

Korkeat elinkustannukset ovat saaneet kansalaiset kaduille osoittamaan mieltä, ja siksi levottomuudet ja protestit lisääntyivät merkittävästi viime vuonna. Vuoden aikana nähtiin yli 12 500 protestia 150 maassa.

Vilja ei kuitenkaan käskemällä kasva.

Onko tilanteeseen mitään lääkettä? Yhdysvaltojen tiukka rahapolitiikka on osaltaan lieventänyt inflaatiota sekä energian ja ruoan hintapaineita. Korkeammat korot vähentävät spekulatiivista toimintaa ruuan futuurimarkkinoilla, mikä osaltaan vähentää ruoan hinnan kasvupainetta.

Globaalin inflaation hillinnän ohella ruoan hintojen hillitseminen vaatii kuitenkin moninaisia ja hankalia toimia.

Venäjän ja Ukrainan välisen sodan jatkuessa tuhoutunutta tuotantokapasiteettia tuskin saadaan palautettua kovin pian. Siksi kauppapolitiikan rajoitteita olisi tärkeää saada estettyä ja purettua.

Maatalouden tuottavuutta tulisi parantaa ja viljelyskasveja tulisi kehittää niin että ne olisivat kestävimpiä vaihtelevia sääoloja vastaan. Samalla pitää lisätä ruoan kotimaista tuotantoa etenkin maissa, joissa kasvuolosuhteet ovat hyvät.

Ruoan tuonnista riippuvaisten köyhien ja kehittyvien maiden talousongelmia pitäisi myös ratkaista, jotta näillä mailla olisi paremmat mahdollisuudet ostaa ruokaa kansainvälisiltä markkinoilta. Vaikka ruoan hintojen noususta kärsivät eniten kehittyvät taloudet, niin maailman ruokamarkkinan tapahtumat vaikuttavat väistämättä myös suomalaisten ruokapöytiin.