Lihatukku Harri Tamminen Oy:llä lihaa leikataan muun muassa Vantaan toimipisteellä. Kuva: Jarkko Sirkiä
Jauhelihaa menisi vaikka millä mitalla, mutta arvopaloillekin pitäisi löytyä markkina – ”Rotukarjan lihalla ei tehdä tällä hetkellä tulosta”
Rotukarjan lihasta tunnetun Tamminen-brändin takana tehdään paljon työtä tuotekehityksen eteen, jotta tuotteille saadaan menekkiä. Tilanne ei kuitenkaan ole kehittynyt hetkessä vaan taustalla on kulutuskäyttäytymiseen liittyviä muutoksia.TilaajalleVantaa
Rotukarjanlihalla ei tehdä nyt tulosta, mutta toimitusjohtajan Pasi Tammisen mukaan yrityksessä kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita, jotta liha saataisi liikkumaan. Kuva: Jarkko SirkiäPäivittäistavarakauppa ry tiedotti kuukausi sitten, että kuluttajat ovat erittäin hintatietoisia ja valitsevat ruokakaupassa edullisempia vaihtoehtoja.
Se näkyy muun muassa rotukarjanlihasta tunnetulla lihatukku Tammisella.
”Arvopalojen kauppa on nyt vaikeaa”, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Pasi Tamminen. Arvopaloja ovat fileet ja paistit.
Käytännössä rotukarjan lihalla ei tehdä tällä hetkellä tulosta.
”Lisäarvon tekeminen hinnan perusteluksi on vaikeaa”, Tamminen kuvailee.
Jauhelihaa sen sijaan menee nyt hyvin. Arvopalojen jauhaminen lihamyllyn läpi ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa. Lisäarvoa pyritään hakemaan tuotteiden jalostamisella. Osa naudasta myydään erikoistuotteina ravintoloihin.
”Arvopalojen kauppa on nyt vaikeaa.” Pasi Tamminen
Tilanteen odotetaan luonnollisesti korjaantuvan, kun kuluttajan taloudellinen tilanne paranee. Tulevaisuuden ennustaminen tosin on haastavaa, kuten muutamana viime vuotena olemme huomanneet, Tamminen muistuttaa viitaten koronapandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan.
Naudanlihan arvopalojen menekin lasku ei kuitenkaan ole tapahtunut yhdessä yössä. Tammisella tuotekehityksen eteen tehdään hartiavoimin töitä.
Ideat lähtevät kentältä. Pasi Tamminen sekä vastuullisuus- ja kehitysjohtaja Mikko Jääskeläinen koluavat ahkerasti läpi erilaisia hankkeita, työpajoja ja ruokaketjun tapahtumia.
Viimeisimpänä oltiin katselemassa porkkana- ja kaaliviljelmiä. Lihamiesten osallistumista vihannestapahtumaan ihmeteltiin, mutta taustalla on halu oppia alasta uutta ja tiedottaa siitä kuluttajille sekä alan muille ammattilaisille.
”Harvoin kukaan lihaa pelkästään syö”, Tamminen selittää.
Tammisen mielestä lihaa voi kuluttaa vastuullisesti, vaikka moni taho tuntuu olevan sitä mieltä, että lihan tuotanto pitäisi lopettaa kokonaan.
”Tärkeintä on syödä vähän, mutta laadukkaasti”, Tamminen muistuttaa.
Hän on huomannut, että tuottajien ja kuluttajien välillä on usein iso ristiriita.
”Lihan on kasvattanut oikeasti joku tuottaja. Joka ikinen yrittää pienentää hiilijalanjälkeään. Kuluttajapäässä taas kuulee paljon kommenttia, että lihantuotanto pilaa ilmaston. Joku tässä ei täsmää.”
Ongelma on Tammisen mielestä pitkälti tiedotuksessa. Liha-ala ei kerro itsestään tarpeeksi. Esimerkiksi Kanadassa jokaisesta teuraaksi menevästä eläimestä laitetaan dollari markkinointiin.
Lihatukku Harri Tamminen Oy
Perustettu vuonna 1994.
Toimipisteet Vantaalla, Espoossa, Luumäellä ja Sipoossa.
HKScanin tytäryritys.
Liikevaihto 80 miljoonaa euroa (2022).
Henkilöstö noin 200.
Lihaa vuodessa noin 12 miljoonaa kiloa.
Tuoteryhminä rotukarja, luomunauta, tavanomainen nauta, luomusika, tavanomainen sika ja luomukaritsa.
Lihaa menee vähittäistavarakauppaan, ravintoloihin ja teollisuuteen.
Kulutuskäyttäytymisessä on tapahtunut isoja muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Kymmenen vuotta sitten myytiin viiden kilon paisteja ja kokonaisia possun lapoja. 3–4 vuotta sitten kilon paloja. Niiden menekki laskenut koko ajan.” Syynä on kotitalouksien koon pienentyminen.
Kuluttajat haluavat valmiimpia tuotteita. Moni ei enää nykyään tiedä, mitä isosta paistista voisi valmistaa. Uusissa kerrostaloyksiöissä ei välttämättä ole enää edes uunia.
Toisaalta isompi lihanpala on usein halvempaa kuin pienemmät, valmiiksi suikaloidut tuotteet, Tamminen huomauttaa.
Jauhelihaa menee tällä hetkellä hyvin kaupaksi. Kuva: Jarkko SirkiäTamminen pitää tärkeänä ruokaketjun välistä avointa vuoropuhelua. Kauppa kohtaa välillä kohtuutonta arvostelua.
”Kyllä kauppa haluaa myydä. Tuoteryhmät rakennetaan sen mukaan, mitä menee kaupaksi. Teollisuuden pitää myös sopeutua.”
Ketterän perheyrityksen etu on se, että tuotantoa pystytään nopeasti sopeuttamaan kysynnän mukaan. Liiketoimintaa helpottaa, kun pitää linjat kuumana kauppiaisiin.
”On rakennettava yhteistyössä toimiva ketju. On ollut aikoja, jolloin neuvottelu oli yksipuolisempaa. Meille tulee nykyisin kuitenkin avointa dataa tuoteryhmämyynneistä ja pystymme sen mukaan miettimään, mitä tuotteita lähdetään kehittämään.”
”Ulkomaiset kauppaketjut toisivat mukanaan kansainväliset, edulliset tuotteet.” Pasi Tamminen
Kaupat tekevät hyvää tulosta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Keskittynyt kauppa saa usein kritiikkiä teollisuuden ja alkutuottajan neuvotteluaseman heikentämisestä.
Tammisen mielestä kilpailun lisääntyminen ei automaattisesti ole hyvä asia.
”Suomalaisen tuotannon määrä tippuisi dramaattisesti. Käytännössä kilpailijat olisivat ulkomaisia kauppaketjuja, jotka toisivat mukanaan kansainväliset, edulliset tuotteet.”
Suomessa hinta on kuluttajalle yksi isoimmista tekijöistä. Suomalaisten tuotteiden olisi vaikea kilpailla halvempien kanssa.
- Osaston luetuimmat
