Olli Suominen ohjaa pakkauskonetta, joka tuli avuksi reilu vuosi sitten ja on loimaalaista tuotantoa. Myös muovipakkaukset vaihtuvat pian puolalaisista kotimaisiksi. Kuva: Sanne Katainen
Jymy rymisteli jäätelöiden kermaan oman tilan maidolla
Pinkki väri ja yhteistyö kaupan kanssa saivat tuotannon kasvuun.Tilaajalle
Olli Suominen avaa kausimakurasiaa, joka ei poikkeuksellisesti olekaan pinkki. ”Pakkauksilla on iso merkitys tuotteiden liikkuvuuteen.” Kuva: Sanne KatainenPinkit kontit, Robin Packalén ja kunniakirjoja seinän täydeltä. Jymy-jäätelö näkyy ja on saanut näkyvyyttä.
”Pieni jäätelötehdas” toimii Aurassa teollisuusalueella, entisessä Sisu-pastillitehtaassa. Pian se laajenee viereiseen halliin, sillä kysyntä kasvaa.
Jymy-jäätelöä valmistaa Suomisen Maito Suomisen perheen tilalta tulevasta luomumaidosta. Tilalla on kaksi lypsyrobottia ja 140 lehmää, ja se sijaitsee 15 kilometrin päässä Turun puolella.
Isäntäväki Pirkko ja Jaakko Suominen miettivät viitisentoista vuotta sitten tilan laajennusta, mutta esteeksi nousivat kunnanrajat ja ympäristösäädökset. Mieleen tuli maidon jalostus. Samaan aikaan myös tv-kokki Jyrki Sukula mietti, mitä hyvää maidosta voisi tehdä. Tiet kohtasivat, ja syntyi paremman luokan luomujäätelö.
Jymyn tuotannosta vastaa nyt perheen poika, tuotantotalouden diplomi-insinööri Olli Suominen. Velipoika, agrologi Samuli Suominen hoitaa Vennan kotitilaa, joka on yhä Turun ainoa maitotila.
Pojat hankkivat myös naapurikunnasta Tarvasjoelta luomukanalan, jonka 20 000 kanaa munii Kultamunia.
Jymy-jäätelön omistavat veljesten lisäksi Sukula, Horst Neumann, Hämeenlinnan osuusmeijeri, Heino Group sekä liuta piensijoittajia.
Veljekset opettelivat ja aloittivat jäätelönteon vuonna 2014. Aluksi tehtiin vain luomujäätelöä, mutta kovan inflaation, niukan kysynnän ja kaupan kanssa käytyjen keskustelujen johdosta luomusta luovuttiin.
”Päädyimme tekemään hyvänmakuista ja kotimaista jäätelöä, jonka valmistus oman tilan tuoreesta täysmaidosta erottaa meidät muista”, Olli Suominen kertoo.
Rinnalle on kehitetty myös vegaanisia ja vähäkalorisia versioita.
Kaikki tilan maito on yhä luomua ja sitä toimitetaan muuhunkin tuotantoon Hämeenlinnan osuusmeijerille. Jymy-tehdas maksaa maidosta saman hinnan kuin meijeri.
Tuotannon työntekijät Natalia Bondar ja Tarja Kantola käyttävät pakkauskonetta. Kuva: Sanne KatainenMaitoauto tuo jäätelötehtaalle päivässä 2 000–4 000 kiloa Suomisten maitoa. Maito ja kerma sekä vegaaniversioissa vesi ja tykötarpeet pumpataan tankkiin, jonne lisätään kuivat aineet ja mausteet. Nestemäinen seos kuumennetaan, homogenoidaan, jäähdytetään ja sitä sekoitellaan yön yli kypsytystankissa. Lopuksi massa jäähdytetään, pursotetaan rasioihin ja jäädytetään –18-asteiseksi.
Jäätelöä valmistetaan päivässä 8 000 kiloa. Makuja on nelisenkymmentä, marjat kotimaisia ja hillot, kinuskit, kastikkeet ja taikinapallerot itse tehtyjä.
Jymyä on kahta laatua: Premiumia muovi- ja Superpremiumia pienemmissä pahvirasioissa. Premium on Suomen myydyin kotipakkausten tuoteryhmä ja Jymyn markkinaosuus kasvanut kategoriassa hyvää vauhtia, Olli Suominen kertoo.
Jymyyn voi törmätä kauppojen ja kioskien lisäksi joidenkin lentoyhtiöiden lennoilla.
Työntekijöitä on noin 20, liikevaihto 7,5 miljoonaa euroa ja tulos voitollinen.
Pakkauskone pursottaa rasiaan jäätelön ja kastikkeen. Kuva: Sanne KatainenKasvu on vaatinut valintoja. Yksi oli luomujäätelöstä luopuminen, toinen brändin näkyvyyden nostaminen ja keskittyminen kotimaan markkinaan.
”Mietimme nelisen vuotta sitten, miksemme kasva, kun tarina ja tuote olivat hyviä. Halusimme alkutuotannosta elinkelpoista ja tuoda sille uskottavuutta sillä, että on oma elinkeino pelissä.”
Palkattiin uusia osaajia, brändi ja pakkaukset uudistettiin. Väriksi valittiin hyvin hyllyistä erottuva fuksian punainen.
Insinööriopinnoista taas on ollut Suomisen mukaan talouspuolen hallinnassa.
”Meillä on takamatkaa tunnettuudessa, joten tekemisen pitää olla kekseliästä ja kustannustehokasta.”
Raakamaidon hintakehitys ei ole vastannut kustannusten nousua, joten tilalla on panostettu omavaraiseen rehuntuotantoon.
”Karkearehu on edullista ja eläimet voivat hyvin”, insinööri Suominen perustelee.
Laatuvastaava Eva Backman tarkistaa, että maku, koostumus ja ulkonäkö ovat kunnossa. Suutuntuma on sileä, kun jäätelön rasvapalloset ovat hyvin pieniä. Takana Tarja Kantola. Kuva: Sanne KatainenSuomisen maito tekee muutamia makuja myös Pirkka- ja Kotimaista-merkeille. Ilmankin niitä pärjäisi, mutta Suominen näkee yhteistyön ja tuotekehityksen kaupan kanssa tärkeänä.
”Eivät kaupat tee mitään sellaista, mitä minäkin en siellä tekisi eli pyrkisi ostamaan halvalla. Sitä paitsi Kotimaista-brändi on tuottajille hyvä, koska tuotteet on tehty Suomessa.”
Kaikista tutuissakaan jäätelöissä ei näet lue valmistusmaata.
Suominen ymmärtää myös, että siirtyminen huonolta hyllypaikalta paremmalle pitää itse ansaita ja että hintoja sovitaan jo syksylle 2026.
”Se on meille selkeä ja kaupalle toimiva tapa saada hinta-laatu-suhteeltaan paras valikoima. Hintahaaste on sama kaikille tavarantoimittajille, eikä ole kaupan syy, jos joku myy muita halvemmalla.”
Suominen ei keksi, mitä kaupan pitäisi muuttaa, jotta alkutuotanto pärjäisi paremmin.
”Tietenkin koko kotimainen elintarvikeketju toivoo, että kauppa ja kuluttajat kuluttajat suosisivat suomalaisia tuotteita. Vain siten kotimainen alkutuotanto ja jalostus voivat pärjätä.”
Kypsytystankkeja on hankittu Ingmanilta, joka lopetti jäätelönvalmistuksen Suomessa 2022. Kuva: Sanne KatainenJäätelöteollisuus itse toimi hänestä kovan inflaation aikana ahneesti, sillä hintojen kova korotus karsi kalliimpien tuotteiden ostajia.
”Meille se oli mahdollisuus. Panostimme luomujäätelöiden jälkeen makuun ja hintakilpailukykyyn, ja kolmessa vuodessa volyymimme on kasvanut ja kannattavuutemme parantunut merkittävästi.”
Jymy-jäätelökioskit erottuvat, kuten tämä Nauvossa. Kuva: Eija MansikkamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
