• Näin ruoantuotanto tuodaan lapsien ja nuorten tietoon: Vuoden ruokakasvattaja -palkinto kolmelle tuottajalle

    Vuoden ruokakasvattaja -palkinnon menivät tänä vuonna Tornioon, Outokumpuun ja Alavudelle. Toiminnallaan palkitut ovat vahvistaneet lasten ja nuorten ymmärrystä ruokaketjun toiminnasta ja ruoan tuotannosta.
    Maria Pirttimaa, Vesa Karttunen, Aino Lehvästö ja Anna Länsisalmi-Keisala palkittiin Vuoden ruokakasvattaja -palkinnolla Ruokamessuilla Helsingissä.
    Maria Pirttimaa, Vesa Karttunen, Aino Lehvästö ja Anna Länsisalmi-Keisala palkittiin Vuoden ruokakasvattaja -palkinnolla Ruokamessuilla Helsingissä. Kuva: Nina Grönqvist, Ruokatieto
    Ruoka|Ruoka
    14.4.202518:15
    Janiko Kemppi

    Ruokatieto-yhdistys on jakanut Vuoden ruokakasvattaja -palkinnot kuudetta kertaa. Tänä vuonna teemana oli lasten ja nuorten tietoisuuden edistäminen ruoan tuotannosta ja alkuperästä.

    Palkinto myönnettiin Maria Pirttimaan Pirttimaan tilalle Tornioon, Aino Lehvästölle Uusituvan tilalle Outokumpuun sekä Anna Länsisalmi-Keisalalle Maalaisjärki-kanaville Alavudelle.

    Ruokatieto korosti, että lasten ja nuorten mahdollisuudet päästä tutustumaan maatiloihin ja ruoan tuotantoon ovat nykyään rajalliset. Yhdistyksen mukaan ruoan arvostuksen ja ruokavalintojen näkökulmasta on tärkeää tietää, millaista työtä ruokaketjussa tehdään. Tässä korostuvat erityisesti tilavierailut niin etänä kuin paikanpäälläkin.

    ”Monelle lapselle ruoan reitti alkaa kaupasta. Suurella osalla ihmisistä ei ole enää kosketuspintaa ruoan tuotantoon tai maatiloille, eikä ymmärrystä siitä, kuinka ruoka on kauppaan tai lautaselle päätynyt. Siksi on arvokasta, että tuottajat jakavat arkeaan ja kertovat työstään eri tavoin”, tuomaristo toteaa.

    ”Teemme tätä työtä koko sydämellä, ja meille on kunnia asia voida tuottaa ruokaa suomalaisille.”

    Vuoden ruokakasvattajat

    Palkitut ruoantuottajat Aino Lehvästö, Maria Pirttimaa ja Anna Länsisalmi-Keisala kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä niin ruoan tuottajina kuin ruokakasvattajina.

    ”Teemme tätä työtä koko sydämellä, ja meille on kunnia asia voida tuottaa ruokaa suomalaisille. Meistä on tärkeätä, että lapset ja nuoret näkevät mistä ja miten ruoka sinne kauppaan ja lautasille tulee”, vuoden ruokakasvattajat kertovat.

    Palkitut tilat sijaitsevat eri puolilla Suomea. Paikallisuuden merkityksen ymmärtäminen onkin Ruokatiedon mukaan merkittävää kestävässä ruokajärjestelmässä. Esimerkiksi koulun tai päiväkodin ja tuottajien yhteistyön merkitys on suuri.

    ”Oman alueen ruoantuotannon tuntemus ja sen merkityksen ymmärtäminen laaja-alaisesti rakentuu näissä kohtaamisissa. Ruokajärjestelmä on laaja ja moninainen kokonaisuus, ja me kaikki olemme osa sitä. Lasten ja nuorten ymmärrys omasta roolista ruokajärjestelmässä on ruokakasvatuksessa keskeistä”, tuomaristo toteaa.

    ”Aidoilla kohtaamisilla ja keskusteluilla voidaan lisätä ymmärrystä ja kunnioitusta.”

    Tuomaristo

    Tuomaristo haluaa huomioida palkinnolla myös tuottajien roolia ja ääntä ruokakeskustelussa ja -kasvatuksessa.

    ”Ruokakeskustelu on kovin polarisoitunutta, ja vastakkainasettelua voidaan lieventää kuulemalla erilaisia toimijoita ja tutustumalla asioihin ja ilmiöihin omakohtaisesti. Aidoilla kohtaamisilla ja keskusteluilla voidaan lisätä ymmärrystä ja kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan.”

    Tuomaristoon kuului tänä vuonna yliopistonlehtori Sanna Talvia Helsingin yliopistosta, tutkijatohtori Irene Kuhmonen Jyväskylän yliopistosta, kasvatus- ja koulutusvastaava Bettina Lindfors Finland svenska 4H:sta ja ruokakasvatuksen asiantuntija Hanna Larjavaara Ruokatieto Yhdistyksestä.

    Lisää aiheesta
    • Suomalainen ruoka haluttaan tehdä tunnetummaksi maailmalla.

      Ruoka | Suomi haluaa tehdä sen, missä Tanska onnistui: Ruokamatkailua kehitetään nyt jättirahoituksella

      Tilaajalle
    • Kalaa ja kalatuotteita viedään erityisesti Viroon. Arkistokuva.

      Kauppa | Viriävän ruokaviennin vetureina maito, kala ja kaura

    • Miksi pikaruokaravintoloiden ei tarvitse ilmoittaa hampurilaispihviensä tai nugettiensa lihan alkuperää?

      Ruoka | Miksi hampurilaispihvin alkuperää ei tarvitse kertoa? ”Siellä voi olla ihan mitä lihaa vaan”

      Tilaajalle
    • Osana ruuan vienninedistämiseen on osallistuminen kansainvälisille messuille kuten Berliinin Berliinin Grüne Woche -ruokamessuille.

      Ruoka | Ruokaviennille haetaan vauhtia uudella mallilla

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 6

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 7

      Ruoka | Maailman paras drinkkivodka tulee Raisiosta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle