Mitä tarkoittaa fodmap-ruokavalio ja voiko sitä kokeilla omin päin? Lue tästä ravitsemusterapeutin vinkit

Viime vuosina yhä useammasta reseptistä ja elintarvikepakkauksesta on voinut bongata mystisen kirjainyhdistelmän ”fodmap”. Vatsaoireita helpottava fodmap-ruokavalio tuli yleiseen tietoisuuteen kymmenisen vuotta sitten, kertoo ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen Oulun Isokadun Pihlajalinnasta.

”Muistelen, että vielä opiskeluaikoinani 1990-luvun alussa puhuttiin kaasua muodostavista aineista, mutta ei vielä tiedetty tarkkaan, mitkä aiheuttavat oireita”, Orreveteläinen kertoo.

Sana fodmap viittaa erilaisiin fermentoituviin hiilihydraatteihin, jotka pilkkoutuvat ohutsuolessa huonosti. Ohutsuolesta ne jatkavat matkaansa paksusuoleen, jonka suolistobakteerit käyttävät niitä ravinnokseen. Tämä prosessi synnyttää suolistokaasuja, mikä puolestaan voi aiheuttaa ilmavaivoja, vatsan turvotusta ja kipuja.

Fodmap-hiilihydraatteja on monissa arkisissa ruoka- ja raaka-aineissa, kuten rukiissa, vehnässä, ohrassa, omenoissa, päärynöissä, sipuleissa, palkokasveissa ja makeutusaineissa.

Orreveteläinen muistuttaa, että fodmap-ruokavalion tarkoitus on helpottaa vatsaoireita silloin, kun kyse ei ole keliakiasta tai tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Erityisesti fodmap-ruokavaliota käytetään ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS:n) hoitokeinona, mutta Orreveteläinen muistuttaa, että noin neljännes ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivistä ei koe saavansa apua fodmap-ruokavaliosta.

Lisäksi kaikki fodmap-yhdisteet eivät aiheita kaikille oireita. Yksi pystyy syömään kukkakaalia, mutta ei sieniä, kun taas toisella tilanne on päinvastainen. Kolmas taas pystyy syömään esimerkiksi ruista tai valkosipulia pieniä määriä kerrallaan, kun taas neljäs ei pysty syömään kumpaakaan ilman takuuvarmoja vatsavaivoja.

Fodmap-ruokavalion ei ole Orreveteläisen mukaan tarkoitus olla elinikäinen, vaan erilaisia ruoka-aineita on syytä testailla ja palauttaa ruokavalioon sitä mukaa, kun vatsa niitä kestää. Erityisesti ärtyvän suolen oireyhtymälle on tyypillistä, että oireet pahenevat aaltomaisesti ja siten, että esimerkiksi stressi pahentaa niitä.

Fodmap-ruokavalio eroaa siis olennaisesti esimerkiksi keliakiasta tai ruoka-aineallergioista. Keliakia on autoimmuunisairaus, jonka ainoa tunnettu hoitokeino on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ruoka-allergiassa puolestaan elimistö kehittää vasta-aineita ruoka-aineiden sisältämille valkuaisaineille. Oireiden syy on siis tärkeää selvittää, jotta oikea diagnoosi ja ruokavalio löytyy.

Orreveteläinen suosittelee, että fodmap-ruokavaliosta keskusteltaisiin aina ravitsemusterapeutin kanssa, sillä ruokavaliota ei kannata karsia liian niukaksi omin päin. Fodmap-yhdisteitä on nimittäin kasvikunnan tuotteissa, joiden pitäisi muodostaa ruokavalion pohja. Ongelmaksi siis muodostuu helposti liian vähäinen kuidun ja tärkeiden suojaravintoaineiden saanti.

”Itselle sopivat kasvikset, marjat ja hedelmät on syytä pitää ruokavaliossa, samoin kuin sataprosenttinen kauraleipä”, Orreveteläinen kuvailee.