Suomalaisissa tislaamoissa jännitetään tulevaa lakia: Pahin olisi Ruotsin malli – ”Tuntuu järjettömältä”

Ruotsissa ollaan ottamassa tulevana kesänä käyttöön tislaamoille uusi ulosmyyntilupa suoraan valmistuspaikalta. Islannissa sama käytäntö on ollut käytössä jo muutaman vuoden.

Myös Suomessa on odotettu jo pitkään mahdollisuutta myydä alkoholia suoraan tislaamolta. Suomessa ulosmyynnistä on olemassa hallitusohjelmassa kirjaus, jonka mukaan kotimaiset pientislaamot voisivat myydä valmistuspaikoiltaan tuotteitaan suoraan kuluttajalle.

Jo nyt pienpanimot ja tilaviinejä valmistavat yritykset voivat myydä juomia valmistuspaikoilta. Tisleitä saa vielä toistaiseksi myydä vain Alko.

Ruotsissa ulosmyyntiä ollaan rajoittamassa siten, että oikeudet voi saada tislaamo, jonka tuotantomäärä on enintään 75 000 litraa vuodessa.

”Ongelma kiteytyy siinä, että ulosmyyntiin halutaan tehdä rajoja edellisen vuoden tuotantoon perustuen. Nyt on pelko siitä, että rajat asetetaan niin pieniksi, ettei uudesta lainsäädännöstä olisi apua tislaamoille”, Tislaamoliiton puheenjohtaja ja Valamo Distilleryn tuotantopäällikkö Asko Ryynänen kertoo.

Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing tarkentaa, mitä rajoitukset voisivat tarkoittaa.

”Ruotsiin verrattuna valmistusrajojen tulisi olla ainakin kaksinkertaiset. Jos raja jää 75 000 litraan, esimerkiksi Teerenpeli tai Kyrö Distillery eivät saisi ulosmyyntioikeuksia”, Pyysing sanoo ja jatkaa:

"Erityisesti viskin valmistajilla varastoon valmistetaan tuotteita vuosikausiksi kypsymään ja vuosittaiset valmistusmäärät voivat olla mittavia litroiltaan. Siksi olisi tärkeää, ettei liian pienellä valmistusrajalla vietäisi oikeutta ulosmyyntiin näiltä toimijoilta."

Pyysing nostaa esiin myös viinien siirtämisen vähittäiskauppaan, mikä on vähentänyt Alkon asiakasvirtoja.

”Vähenevät asiakasvirrat Alkossa ovat myös pois väkevien juomien asiakaspotentiaalista ja tällä on suora vaikutus suomalaisten tislaamojen myyntiin Alkossa. Ainoa oikea toimenpide, millä tässä tilanteessa vahvistetaan suomalaista pientislaamoteollisuutta, on sallia valmistuspaikalta tapahtuva myynti."

Asko Ryynänen (vas.) ja Anssi Pyysing odottavat, että tisleiden ulosmyynti sallittaisiin. Kuva: Janiko Kemppi

Tilanne ajaa Pyysingin mukaan tislaamoja nyt siihen tilanteeseen, että tuotantomääriä joudutaan arvioimaan todella tarkasti.

”Tällainen keinotekoinen raja olisi vain liiketoiminnan kasvua rajoittavaa erityisesti viskiä valmistaville tislaamoille.”

Teerenpeli valmistaa tisleitä noin 100 000 litraa vuodessa ja Valamon tislaamo noin 50 000 litraa.

Ryynänen kertoo, että tislaamon haaveena olisi uusien pannujen tilaaminen tuotannon kasvattamiseksi. Nyt tislaamolla kuitenkin mietitään, kannattaako tuotantoa kasvattaa, jos ulosmyyntioikeus samalla katoaisi.

”Tuntuu järjettömältä, että valtio estää suomalaisten yritysten kasvua niin kotimaassa kuin ulkomaanmarkkinoillakin.”

Ryynänen viittaa Skotlantiin, jonka vierailukeskukset viskitislaamoille vetävät noin kaksi miljoonaa turistia vuodessa.

”Tislaamoseuduille jää kymmeniä miljoonia euroja rahaa, kun huomioidaan kerrannaisvaikutus esimerkiksi majoitus- ja ravintolatoimintaan. Kyllähän Skotlannissa naurettaisiin, jos joku tulisi ehdottamaan, että tislaamot saavat myydä turisteille tuotteitaan, jos ne valmistavat vain alle 100 000 litraa vuodessa.”

Kierrokset ja muu oheistoiminta tuovat tislaamoille kassavirtaa. Asiakkaille haluttaisiin myös myydä pullo mukaan kotiinviemisiksi. Kuva: Janiko Kemppi

Valamossa voi parhaimpina vuosina käydä 50 000 turistia vuodessa. Ryynänen arvioi, että joka viides ostaisi tisletuotteita mukaan vierailullaan.

Myös Pyysing uskoo, että ulosmyyntioikeus piristäisi vierailukeskusten toimintaa entisestään.

”Nyt joudumme ohjaamaan ihmisiä lähimpään Alkoon. Pienemmillä paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Valamossa lähimpään Alkoon alkaa ollakin jo matkaa.

”Katteet ovat myös tässä iso asia. Kun tuotteita saisi myydä itse, ei katteista tarvitsisi maksaa Alkolle, mikä vahvistaisi toimintaa. Tisleissä kotimaisten raaka-aineiden merkitys on todella suuri. Se tulee muistaa.”

Tällä hetkellä valmistusmääriin pohjautuva rajoite näyttää melko todennäköiseltä Ryynäsen mukaan. Ruotsi on saanut myönnytyksiä EU:lta omille rajoilleen, jotka voivat toimia esimerkkinä myös Suomessa.

Tislaamot vetävät paikkakunnille reilusti turisteja. Kuva: Johannes Tervo

Pyysing kertoo, että keskustelua on käyty jonkin verran vastuuministeriön ja tislaamoiden välillä. Suuressa kuvassa esimerkiksi lainsäädännön kannalta saman pöydän ääreen pitäisi kokoontua useammin.

Ryynänen nostaa esiin tislaamoiden kannalta paremman ratkaisun, jos rajoja aletaan asettaa.

”Myyntirajoitukset olisivat toimijoille varmasti paljon mielekkäämpi vaihtoehto. Omasta myymälästä saisi siis myydä esimerkiksi 75 000 litraa. Jos tämän myy puolessa vuodessa, pysyisi sitten myymälän ovat loppuvuoden kiinni. Tämä antaisi mahdollisuuden kaikille myydä tuotteita esimerkiksi turistiryhmille, jotka toisivat rahaa maaseudulle ja kasvukeskuksiin”, Ryynänen sanoo.

”Jos valmistusmääriin perustuva raja jää liian alas, on se toki pienille toimijoille hyväksi, mutta jos halutaan isosti esille kotimaista tuotantoa, tekisi se koko alalle hallaa.”