• Keuhkomuhennosta ja paistettuja utareita, "hävikki" oli tuntematon sana sodista jo selvinneessäkin Suomessa

    Yllätkö hävikin hallinnassa pula-ajan ihmisten tasolle?
    Huomaa myös reseptin alla ohjeistus jäljelle jääneiden utareiden käytöstä.
    Huomaa myös reseptin alla ohjeistus jäljelle jääneiden utareiden käytöstä. Kuva: Keittotaito
    Ruoka|Historia ja perinne
    4.10.202515:30
    Heli Lehtelä

    Sylttyjä ja hyytelöitä joka lähtöön; aivoista, kateenkorvasta, keuhkoista, utareista. Luulientä, vellejä, kasvisten umpiointia uusista perunoista porkkanoihin. Vilkaisu säännöstely-Suomessa käytössä olleeseen keittokirjaan pistää ajattelemaan, kuinka yltäkylläisesti elämme nykyään.

    Vuonna 1948 ilmestynyt Keittotaito -kirja oli edesmenneen isotäti-Martan ainoa ruoanlaiton osviitta. Kyseinen kirjan painos on itseasiassa jo kuudestoista, samalla reseptikokoelmalla on kokattu jo 1930-luvulta asti.

    Tarkka taloudenpito oli Keittotaito -kirjan mukaan jokaisen emännän hallittava.
    Tarkka taloudenpito oli Keittotaito -kirjan mukaan jokaisen emännän hallittava. Kuva: Keittotaito

    Pula-ajan Suomessa osattiin hyödyntää tuotantoeläimen jokainen osa ja säilöä satokauden anti talteen. Herkuistakin oli kuitenkin ainakin lupa haaveilla. Erilaisten pikkuleipien ja makeistenkin ohjeet löytyivät kansista, jos sokeria vain oli käytettävissä.

    Sammakkoleivokset voisivat säväyttää tämän syksynkin Halloweenjuhlissa.
    Sammakkoleivokset voisivat säväyttää tämän syksynkin Halloweenjuhlissa. Kuva: Keittotaito

    Terveysvalistustakaan ei ole sivuutettu. Ruoasta kerrotaan jäävän ruumiiseen tuhkaa, jonka laadulla on väliä. Tuhkan laatu on ilmaistu ruoka-aineittain sen mukaan onko kyse happamasta vaiko emäksisestä ruoasta.

    Varo veren paksuuntumista!
    Varo veren paksuuntumista! Kuva: Keittotaito

    ”Kuten erilaiset puut esimerkiksi märät rimat antavat toisenlaista lämpöä kuin kuivat koivuhalot, saa ruumiimmekin eri tavalla lämpöä ja voimaa eri ravintoaineista”, valistaa Keittotaito.

    ”Kaloriatarve” on kerrottu ammattikunnittain. Kaikkien eniten energiaa on kirjan mukaan tarvinnut puunsahaaja metsätyöläinen: kirjan suosituksen mukaan 5000-5400 kaloriaa päivässä. Käsinompelijalle on riittänyt 1800 kaloriaa päivässä.

    Raskaissa naisten töissäkin ylletään kaloriatarpeessa kevyempien miestentöiden tasolle. Harva pääsi pulskistumaan.
    Raskaissa naisten töissäkin ylletään kaloriatarpeessa kevyempien miestentöiden tasolle. Harva pääsi pulskistumaan. Kuva: Keittotaito

    Siltä varalta, jos keittokirjan ohjeiden jälkeen jäisi vielä teurasjätteitä hyödyntämättä, löytyy kirjasta myös ohje saippuanvalmistukseen. Oli isotäti-Martta kirjoittanut ohjeen oheen myös itse paremmaksi kokemansa ohjeen. Tämä ohje kannattaakin nyt jokaisen hävikinnujertajan ottaa talteen.

    Teurasjätteistä tulee oivaa saippuaa!
    Teurasjätteistä tulee oivaa saippuaa! Kuva: Keittotaito
    Lisää aiheesta
    • Matti Toivosen ensimmäinen auto oli Skoda, joka on myös päätynyt purkaamon autoriviin.

      Autot | Rakkaudesta romuihin

    • Metsien ja puiden tutkimus oli 1700-luvulla hyötyhakuista. Koska koivua oli runsaasti, sitä myös tutkittiin ahkerasti.

      Kirjallisuus | Koivu oli 1700-luvun tutkijoiden ihmepuu

    • Denis Shevchenko(oik.) alkoi harrastaa metallinetsintää noin vuosi sitten. Toukokuun alussa hän löysi ystävänsä Lauri Koposen pellolta muhkean kätkön.

      Historia ja perinne | Liperiläisestä pellosta kaivettiin raha-aarre ‒ metallinpaljastin ei riitä, vaan löytöihin tarvitaan myös hyvä pohjatyö

      Tilaajalle
    • Kypärä päähän ja tien päälle. Heikki Jalosen punainen silmäterä on vuodelta 1980.

      Maatalousyrittäjät | Rakkaus pappamopoihin kukoistaa Jalosen tilalla: Tankkaaminen on tarkkaa hommaa

      Tilaajalle
    • Näyttelyssä on esillä jo lähes unohdettuja juhlamyssyjä. Kuvassa Ylä-Savon naisen kansallispuvun päähineet.

      Käsityöt | Maanviljelijä innostui kansallispukujen myssyistä

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 6

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää